Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Turku oli ilmiliekeissä. Vuoden 1827 palo oli kuitenkin tulipaloista tuhoisin. Lähes koko kaupunki paloi poroksi. Katastrofilla oli myös pitkäaikaiset vaikutukset Turun kaupungin tulevaisuuteen.
Palo sai alkunsa Ryssänmäeltä (nyk. Aninkaistenmäki). Tämä tiedetään varmasti, mutta johtuiko katastrofi kauppias Hellmanin piian töpeksittyä palavan päreen kanssa, on jo ihan eri asia. Mahdollisesti näin ei ollut, vaikka tarina on tällä tavoin historiankirjoihin joskus ikuistettu.
Palo oli joka tapauksessa niin raju, että se eteni nopeasti Aurajoen toiselle puolelle. Muun muassa Turun tuomiokirkko ja sitä ympäröivä kortteli oli vaarassa. Lopulta tuho oli täydellinen. Rakennukset syttyivät palamaan ja kirkon tornikin romahti.
Tuhon jälkeen senaatti nimitti arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimaan Turulle uuden asemakaavan. Tilalle tuli säännöllinen ruutukaava. Tuomiokirkko, Akatemiatalo ja Vanha Raatihuone kunnostettiin, mutta suurimmaksi osaksi Turku kuitenkin rakennettiin kokonaan uudestaan. Kaupunkiin perustettiin suuria puistoalueita. Kaduista tehtiin aiempaa leveämpiä mahdollisten uusien kaupunkipalojen estämiseksi.
Näin toimittiin myös tuomiokirkon ympäristössä. Tuhoutuneiden rakennusten tilalle tuli kenraalikuvernööri Pietari Brahen mukaan nimetty Brahenpuisto. Kirkkoa oli ympäröinyt 1400-luvulta Turun paloon asti kehämuuri, mutta uudistusten myötä sekin katosi.
Tuomiokirkon edustan Brahenpuistossa on taiteilija Bruno Aspelinin (1870-1941) suunnittelema korkokuva, pronssinen kaupunkikarttateos nimeltä Turun Tuomiokirkon kortteli v. 1756. Sen tunnistavat liki jokainen turkulainen, paljastettiinhan muistomerkki jo vuonna 1931.
Teos pystytettiin Gustav Albert Petreliuksen lahjoitusrahaston turvin, kuten muistomerkin graniittipaasiin on ikuistettu. Muistokiveen on kirjailtu 1930, mutta se saatiin paikalleen vasta vuonna 1931.
Aspelinin teos havainnollistaa, millainen oli 1700-luvun Turun tuomiokirkon ympäristö, Kirkkokortteli. Näkymä on vuodelta 1756. Kaiken keskellä kohoavan pronssiin valetun tuomiokirkon torni on erilainen kuin mitä se on nykyisin. Kivipaaden sileillä sivuilla on pyöreät pronssiin valetut kohokuvat. Niistä toinen esittää näkymää Suurtorilta kirkolle päin ja toinen sen aikaisen Pennisillan ympäristöä.
TURUN TUOMIOKIRKON KORTTELI V.1756
Osoite: Brahenpuisto, Turku.
LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus
