Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Torni kelloineen pitäisi palauttaa ja koko rakennus tulee entisöidä alkuperäiseen asuunsa. Vaatimuksia Turun Vanhan Raatihuoneen palauttamiseksi entisaikojensa tyyliin on ehdotettu useasti, aina 1930-luvulta alkaen.

Vanhan Suurtorin (ent. Raatihuoneentori) päässä sijaitseva rakennus siirtyi Turun kaupungin omistukseen vuonna 1932. Sattumalta samaisena vuonna löydettiin Ruotsin sota-arkistosta rakennuksen alkuperäiset piirustuksetkin. Turun kaupungin päättäjät eivät lämmenneet silloin entisöintiajatukselle, eivätkä myöhemminkään.

Erityisen vilkkaana Vanhan Raatihuoneen kohtalosta keskusteltiin 1980-luvulla, kun Suurtoritoimikunnan lopullinen suunnitelma alueen kehittämiseksi julkaistiin vuonna 1983. Myös silloin yleisönosastoissa ehdotettiin innokkaasti raatihuoneen tornin palauttamista.

Turun raatihuone oli esikuvana Rauman ja Porvoon raatihuoneille. Niitä katsomalla saa hyvän mielikuvan siitä, millainen raatihuone oli aikoinaan Turussakin.

Nykyinen Vanha Suurtori oli kaupungin hallinnollinen keskus aina keskiajalta Turun paloon asti. Vuoden 1827 suurtuho raunioitti muun muassa raatihuoneen, eikä sitä enää entisöity alkuperäiseksi.

Rakennuksesta oli jäljellä vain kiviset seinämuurit. Palon jälkeen raatihuoneen jäänteet muutettiin yksityistaloksi.

Tiedetään, että Vanhan Suurtorin yläpäässä on ollut jo 1300-luvulla puinen raatihuone. 1700-luvulla sen aikainen raatihuone oli päässyt siihen kuntoon, että oli aika jälleen rakentaa uusi kivinen raatihuone.
Suunnitelmat olivat sen verran mahtipontiset, että työhön vaadittiin alan ammattilainen.

Tehtävään valittiin saksalainen muurarimestari Samuel Berner, jota voidaan pitää Turun ensimmäisenä kaupunginarkkitehtinä. Eräs hänen suunnittelema rakennus on Läntisen Rantakadun hovioikeuden presidentin talo Turun kaupunginkirjaston kupeessa.

Kaupungin raati hyväksyi Bernerin raatihuoneen suunnitelmat ja valmista tuli vuonna 1736.

Kaksikerroksinen ja jyrkkäkattoinen raatihuone maalattiin kirkkaan keltaiseksi. Pääsisäänkäyntiä koristi hiekkaportaali. Tornin siniseksi maalatussa kellotaulussa oli käytetty koristeena arvokasta lehtikultaa.

Bernerin barokkityylisen raatihuoneen ylimmässä kerroksessa sijaitsi kokoontumistilat ja alakerrassa olivat raatihuoneen keittiö, tarjoilutilat sekä kellarit. Rakennuksesta löytyi myös kaltereilla varustettu vankihuone.

Raatihuoneen ja Hjeltin talon välissä oli kapea Karjakatu, päätie itään Viipurin ja Pietarin suuntaan. Se päättyi suorakaiteen malliselle torille. Nykyään se päättyy umpikujaan.

Turun palon jälkeen kunnostettu Brinkkalan talo toimi raatihuoneena. Pahemmin tulipalossa tuhoutunut raatihuoneen jäännökset myytiin ensin tekstiilikauppias A.F. Pfalerille, sitten kauppias W.A. Hjeltille ja lopulta tehtailija Carl Fredrik Juseliukselle vuonna 1879.

Rakennuksen ulkonäkö muuttui täysin. Tornia ei rakennettu uudestaan. Sisäänkäynti vaihtui ikkunaksi ja sisätilojen porrashuone katosi. Komea sisäänkäynnin kiviportaali siirrettiin Turun linnan suojiin. Rakennusta myös korotettiin yhdellä kerroksella.

Talossa toimivat vuonna 1869 perustettu Juseliuksen Paitatehdas ja vuonna 1882 perustettu Turun Sateenvarjotehdas. Teollisen toiminnan muuttaessa muualle, rakennus siirtyi Turun kaupungin omistukseen. Vuokralaiseksi tuli poliisilaitos, joka oli jo aiemmin muuttanut Brinkkalan taloon. Poliisit muun muassa käyttivät raatihuoneen ylintä kerrosta voimistelusalinaan.

Uuden poliisitalon valmistuttua Eerikinkadun päähän Vanhan Suurtorin tilat vapautuivat Turun Kulttuurikeskuksen käyttöön vuonna 1988. Saneerattua rakennusta alettiin kutsua virallisesti nimellä Vanha Raatihuone. Nykyisin historiallisessa rakennuksessa on taidenäyttelytiloja, Valokuvakeskus Peri sekä vuokrattavia kokous- ja juhlatiloja.

Eräs Vanhan Raatihuoneen erikoisuus on Turun Taiteilijaseuran ylläpitämä Turun Taidelainaamo.
Kellarikerros on kunnostettu yksityisiä juhlatilaisuuksia varten. Tiloissa on Turun laaja valikoima monipuolista taidetta, kuten piirustuksia, grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia. Taideteoksia voi vuokrata kotiinsa tai ostaa itselleen.

VANHA RAATIHUONE

Osoite: Vanha Suurtori 5, Turku.

KARTTA

Lue lisää

Turun Taidelainaamo.
Kolmannen kerroksen juhlasali.

Entinen Karjakatu.
Entinen Karjakatu.

Brinkkalan talo.
Vanha Raatihuone (oik.), Hjeltin talo, Åbo Akademi ja Akatemiantalo.

LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO