Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin – joulurauha on julistettu talon parvekkeelta vuodesta 1886 alkaen

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kesäkuun viimeinen päivä vuonna 1985 jää merkittävällä tavalla Turun kaupungin historiaan. Paikallisen poliisilaitoksen muutto uusiin tiloihin Eerikinkadun päähän tarkoitti Vanhan Suurtorin alueen tilojen vapautumista muuhun käyttöön.

Samalla päättyi Turun poliisilaitoksen reilusti yli 100 vuotta kestänyt toiminta Vanhan Suurtorin alueella.

Poliisilaitoksen toiminta oli alkanut Brinkkalan talon alakerroksessa vuonna 1830. Varttuneemmalle turkulaiselle Brinkkala ja Vanha Suutori merkitsikin vuosikymmenien ajan virkamiesmäistä tunnelmaa poliisilaitoksella asioidessaan. Onpa joku saattanut viettää yönsäkin historiallisessa ympäristössä kaltereiden takana putkassa.

Poliisilaitoksen hallinnoima aika saattoi olla kuitenkin Turun vanhimman kaupunginkeskuksen pelastus, sen säilyminen tähän päivään asti. Kun muualla Turussa 1960-luvulla uudisrakennettiin kiihtyvällä vauhdilla vanhaa purkamalla, Vanha Suurtori sai poliisilaitoksen turvin olla rauhassa. Se välttyi myllerrykseltä.

Kun virkavalta väistyi, Brinkkalan tiloihin siirtyi ensimmäiseksi Lasten kulttuurikeskus. Tarvittiin vain loppusiivous ja tilat olivat heti lasten käytössä. Taktinen veto, totesi silloin varmasti moni. Lapsia ei kukaan tohdi ensimmäiseksi häätää talosta pois. Elettiin kuitenkin aikaa, kun vireillä oli useita erilaisia suunnitelmia alueen kehittämiseksi. Tuleva kulttuurikeskus oli monien mielestä vain rahaa kuluttava idea.

Tilanahtaudesta kärsineen poliisilaitoksen muutto muualle ei tullut yllätyksenä. Niinpä Vanhan Suurtorin tulevaisuutta oli pohdittu jo 1960-luvulta lähtien. Suunnitelmia oli pähkäilty useissa eri toimikunnissa ja työryhmissä. Paikallispolitiikka oli ajan hengen mukaan vahvasti mukana. Erilaisia ehdotuksia ilmaantui vuosien saatossa useita. Muun muassa Turun kaupunki tarvitsi toimitiloja, koska kaupungilla ei ollut omaa virastotaloa.

”Nyt on viimeinen hetki pelastaa vanha keskusta ainutlaatuisena kokonaisuutena”, kertoi Turun Sanomat kevättalvella vuonna 1970.

Ajatuksen esitti silloinen vastavalmistunut nuori arkkitehti Benito Casagrande. Turkulaisen visionäärin sanoma ei ollut pelkkää sananhelinää, vaan idea historiallisen korttelin kunnostamisesta ja kaikille turkulaisille tarkoitetusta alueesta perustui Casagranden omaan diplomityöhön. Hänen mielestään Vanha Suurtori sopi paremmin kaupunkilaisten olohuoneeksi kuin virastokäyttöön.

Arkkitehti Casagranden ajatukset herättivät isosti kiinnostusta, mutta pitkään kesti ennen kuin päästiin sanoista tekoihin. Jälleen muodostettiin työryhmiä, pidettiin kokouksia, laadittiin suunnitelmia ja väännettiin politiikkaa kulisseissa. Tavoite oli kuitenkin, että uuden poliisitalon valmistuttua Brinkkala, Vanha Raatihuone ja Hjeltin talo vapautuvat muuhun käyttöön. Onneksi arkkitehti Casagrande valittiin hankkeen pysyväksi asiantuntijaksi.

Suurtoritoimikunnan lopullinen suunnitelma alueen kehittämiseksi julkaistiin lopulta syksyllä 1983. Entisöintitöiden jälkeen Brinkkala vihittiin virallisesti uudelleen käyttöön vuonna 1998.

Brinkkalan toisen kerroksen huonetiloja sekä pääporras on entisöity vuoden 1886 asuun. Arvokkain entisöidyistä tiloista on Maistraatin istuntosali alkuperäisine valaisinkruunuineen ja huonekaluineen. Osa Brinkkalan toisen kerroksen saleista on vuokrattavissa juhla- ja kokouskäyttöön.

Monessa eri tarkoituksessa toimineet Brinkkalan piharakennukset muutettiin toimisto- ja myyntitiloiksi sekä käsityöläisten pajoiksi.

Vanha Suurtori oli Turun hallinnollinen keskus keskiajalta Turun paloon asti (1827). Se oli samalla satojen vuosien ajan Suomen tärkeiden liikenneväylien solmukohta. Täällä yhtyivät Rantatie Viipurista, Hämeen Härkätie ja Satakunnasta tuleva tie. Aurajokea pitkin saapuivat niin pienemmät saaristolaisveneet kuin isommatkin kauppa-alukset.

Alueen monikerroksellinen historia vaikeuttaa sen kunnostamista. Pitääkö Raatihuone palauttaa alkuperäiseen barokkiasuunsa torneineen? Millainen torin pintamateriaali pitäisi valita, jotta historiallinen arvo ja nykyajan esteettömyys toteutuvat?

Brinkkalan kohdalla oli myös pohdinnan paikka. Aikoinaan Brinkkalan talon paikalla oli jo 1500-luvulla kivirakennus, eräs kaupungin komeimmista. Rakennus oli Kakskerran Brinkhallin kartanon isännän kaupunkiasunto. Suurtorin alkuperäinen rakennus on purettu, mutta nimi jäi. Myöhemmin rakennetussa Brinkkalan talossa oli torni. Pitäisikö sekin palauttaa?

Nykyinen Brinkkala säilyi yksityisomistuksessa aina Turun paloon saakka. 1700-luvulla ylitirehtööri Josef Bremer rakennutti Brinkkalan uudelleen ja sisusti sen korkealuokkaiseksi hotelliksi.

Knut von Troil.

Venäjän vallan aikana Turun ollessa vielä suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina, Brinkkala toimi kenraalikuvernöörien Barclay de Tollyn ja Fabian Steinheilin virka-asuntona. Myöhemmin Turun kaupunki vuokrasi talon entiselle maaherralle Knut von Troilille, jonka aikana Brinkkalan komeista juhlista muodostui turkulaisen seuraelämän keskipiste.

Brinkkala kärsi isoja vaurioita Turun palossa, mutta se kunnostettiin, nyt uudeksi raatihuoneeksi.

Suurtorin alueen uudelleen rakentamisesta vastasi arkkitehti Pehr Johan Gylich. Brinkkala sai torniosan, jonka julkisivussa oli isokokoinen kello. Torni kuitenkin purettiin vuonna 1925, koska se rasitti talon perustuksia. Tilalle tuli nykyinen julkisivukolmio. Puretun kellotornin kellokoneisto löytyy nykyisin Käsityöläismuseosta.

Brinkkala tunnetaan parhaiten joulurauhan julistuksesta. Julistukset tapahtuivat aluksi porttikäytävän yläpuolella olevasta ikkunasta. Myöhemmin korjauksien yhteydessä julkisivuun lisättiin parveke. Joulurauha on julistettu tältä parvekkeelta vuodesta 1886 alkaen.

Ensimmäinen Ekumeeninen joulu vietettiin Turun tuomiokirkossa vuonna 1994. Perinteeseen kuuluu, että eri kirkkokunnat esittävät yhteisen vetoomuksen maailmanrauhan puolesta. Tilaisuuteen on kutsuttu myös humanitaarisen viestin tuoja, arvostettu henkilö tai organisaatio. Tilaisuuteen osallistuva viestin tuoja lahjoittaa muiston viestistään Turun kaupungille. Muistoesineitä säilytetään Brinkkalan vitriinissä.

Brinkkalan historiallisia sisätiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön.

Monessa eri tarkoituksessa toimineet Brinkkalan piharakennukset on muutettu toimisto- ja myyntitiloiksi sekä käsityöläisten pajoiksi.

Osassa tiloissa on väliaikaista toiminta (pop-up -liikkeitä). Taidekäsityökauppa Brinkkalan Outolintu on toiminut täällä jo useamman vuoden ajan. Muita toimijoita ovat muun muassa Föripuoti, Varsinais-Suomen Viro-keskus, Kirjakahvila, Brinkkalan galleria, Turkuseura-Åbosamfundet ry, Aarre Second Hand, Turun taitokeskus ja Taito Shop sekä Studio Pikart. Vaihtuvuus on ollut kuitenkin melko nopeaa. Muun muassa Brinkkalan gallerian toiminta on päättynyt.

BRINKKALAN TALO

Osoite: Vanha Suurtori 3, Turku.

KARTTA

(Kuva: Turun kaupunki)
(Kuva: Turun kaupunki)
(Kuva: Turun kaupunki)
(Kuva: Turun kaupunki)
(Kuva: Turun kaupunki)

Ekumeeninen vitriini.

Brinkkalan kellotornin kelloa säilytetään Käsityöläsimuseossa.
Brinkkalan tornikellon koneisto.

Föripuoti.
Turun taitokeskus ja Taito Shop.
Turun taitokeskus ja Taito Shop.
Turun taitokeskus ja Taito Shop.

 

LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU