Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä

21/06/2023

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Merikapteeni Fredrik Wilhelm Hjelt lienee ollut varakas mies, sillä hän lunasti Turun palon jälkeen erään kaupungin arvokkaimman tontin Suurtorin laidalta, palossa tuhoutuneen raatihuoneen vierestä. Nykyisen Uudenmaankadun varteen nousi yksi kaupungin komeimmista empiretaloista, joka tunnetaan yhä nimellä Hjeltintalo.

Samaisen tontin omisti ennen Turun paloa rikas kauppias Jakob Bremer. Hänen kuoltuaan puoliso Ulrika Fredrika jatkoi perheen liiketoimintaa. Tytär Fredrika Bremer (1801-1865) tuli tunnetuksi romaaneistaan, jotka käsittelevät naisen asemaa ja oikeuksia. Hjeltintalon seinään on ikuistettu laatta kirjailijan muistoksi.

Vuoden 1827 suurpalo tuhosi niin raatihuoneen sekä myös sen vieressä sijainneet rakennukset. Arkkitehti Carl Ludvig Engel sai tehtäväksi laatia Turulle uuden asemakaavan. Työ valmistuikin pikavauhdilla. Aukiot ja leveät kadut olivat olennainen osa Engelin suunnitelmia. Muun muassa tuomiokirkon ympäristö raivattiin puistoksi ja Suurtorin ympärille nousi tyylikäs empirekokonaisuus.

Engelin suunnitelmien esikuvana oli Pietari, Nevajoen kaunis empirekaupunki. Suomi oli 1800-luvulla suuriruhtinaskunta, osa Venäjän keisarin valtakuntaa. Oli siis luontevaa ottaa mallia idän naapurista. Hjeltintalon sanotaan rakennustyylillisesti edustavan puhtaasti pietarilaista empireä.

Pehr Johan Gylich (1786-1875) oli Ruotsissa syntynyt kauppias ja itseoppinut arkkitehti. Hän toimi Turun palon jälkeen Turun kaupunginarkkitehtina. Gylich suunnitteli Aurajoen kaupunkiin useita rakennuksia, jotka edustavat juuri tyylisuunnaltaan empireä.

Turun palon jälkeen kaupunki pakkolunasti osan Suurtorin tonteista ja myi ne edelleen yksityisille omistajille. Kaupunginarkkitehti Gylich sai tehtäväksi suunnitella Suurtorin raunioiden tilalle yhtenäisen empiretyylisen ilmeen.

Vähiten vaurioituneen Brinkkalan talon kunnostus valmistui Suurtorin rakennuksista ensimmäisenä. Raunioitunut raatihuone rakennettiin kokonaan uudestaan. Samalla 1700-luvun barokki vaihtui 1800-luvun empireen.

Piirtämänsä Hjeltintalon kohdalla Gylichin tiedetään käyttäneen suunnittelussa Venäjän keisarin hyväksymää kirjallista teosta, joka tarjosi valmiita esimerkkejä pääjulkisivun ulkonäöstä ja sen yksityiskohdista.

Vuonna 1831 merikapteeni Hjelt sai koristeellisen kaksikerroksisen ja kaksisiipisen kivirakennuksen, jonka symmetriseen julkisivuun tuo näköä kuusi pilaria, ikkunoiden ylle sijoitetut leijonanpäät ja pääoven koristeelliset lyhdyt.

Kaikkein ylimpänä on pitkä stukkofriisi, jossa seitsemän lapsihahmoa kantaa kukka- ja lehväköynnöksiä. Hjeltin taloa turkulaiset kutsuivatkin lempinimellä ”Seitsemän veljesten talo”. Hjeltillä oli useampi poika, joten oletetaan, että idea friisiin syntyi tästä.

Perheen koti sijaitsi talon ylimmässä kerroksessa ja katutason tilat varattiin liiketiloiksi.
Moni turkulainen näkee Hjeltintalon kanssa paljon yhtäläisyyksiä Turun Ruotsalaiseen teatteriin. Kyse ei ole sattumasta, sillä myös tässä Kauppatorin laidan arvorakennuksessa näkyy vahvasti arkkitehti Gylichin kädenjälki.

1930-luvulla useat Vanhan Suurtorin rakennuksista siirtyi takaisin Turun kaupungin omistukseen. Näin tapahtui myös Hjeltintalon kohdalla. Turun poliisilaitos oli majoittunut jo aikaisemmin Brinkkalaan. Sieltä tilanahtaudesta kärsinyt toiminta laajentui raatihuoneelle ja lopulta poliisit siirtyivät myös Hjeltintaloon.

Virkavallan muuttaessa uusiin tiloihin Eerikinkadun päähän 1980-luvulla, monet Vanhan Suurtorin rakennukset tyhjentyivät. Oli isojen päätösten aika. Suurtoritoimikunnan lopullinen suunnitelma alueen kehittämiseksi julkaistiin syksyllä 1983. Vanhan Suurtorin aluetta haluttiin kehittää mieluummin kaupunkilaisten vapaa-ajanviettopaikkana kuin pitää se virastokäytössä.

Myös Hjeltintalo sai uuden elämän. Rakennuksen saneeraustyöt valmistuivat vuonna 1991. Kiinteistö siirtyi Turun Kulttuurikeskuksen käyttöön. Vuosien myötä Hjeltintalossa on ollut useita eri vuokralaisia, kuten Turun kaupungin nuorisopalvelut ja useampi Itämeritoimijan toimisto. Niinpä taloa on kutsuttu myös nimellä Itämeritalo.

Eräs talossa väliaikaisesti vuokralla ollut oli Turun kaupungin lasten- ja nuortenkirjasto ennen Linnankadun uuden pääkirjaston valmistumista. Lastenosaston siirtyessä asianmukaisiin tiloihin, poistui Hjeltintalosta yksi isoimmista tilojen vuokraajista.

Nykyään Hjeltintalossa sijaitsee Turun kaupungin nuorisopalveluiden sekä kahden Itämeritoimijan toimistot (Centrum Balticum ja Union of the Baltic Cities Sustainable Cities Commission)