VARSINAIS-SUOMI – TURKU / Fredric von Rettig rahoitti ja vävypoika, arkkitehti Karl August Wrede, suunnitteli Turun kirjastorakennuksen. Valmista tuli vuonna 1903. Yli 100 vuotta kului, kunnes turkulaiset saivat suuresti kaipaamansa kirjaston laajennusosan.
Nykyinen vanhan kirjastotalon kylkeen rakennettu moderni laajennusosa valmistui vuonna 2007. Eli silläkin on jo ikää liki parikymmentä vuotta. Uutta kirjastorakennusta on kovasti kiitelty. Sen toimivuutta ja arkkitehtuuria on pidetty varsin onnistuneena.
Tosin hankkeen alussa oli mutkia matkassa. Uuden kirjaston sijaintipaikka synnytti paljon keskustelua. Lehtien yleisöosastot täyttyivät kritiikistä, joka koski tapaa, miten prosessi eteni. Kahden sivukirjaston, Martin ja Mikaelin, lakkauttaminenkaan ei miellyttänyt kaikkia.
Turun kaupunginkirjaston vanha päärakennus oli käynyt ahtaaksi jo pidemmän ajan. Kirjastopalveluita oli pakosta jouduttu hajauttamaan eri puolille kaupunkia. Muun muassa lehtisali sijoitettiin Eerikinkadun Julinin rakennukseen. Lastenosasto sijaitsi Vanhan Suurtorin laidalla Hjeltin talossa. Musiikkiosasto oli siirretty maaherran virka-asuntoon Läntisen Rantakadun varrelle.
Uuden kirjastotalon rakentamista oli pähkäilty jo 1980-luvulta lähtien, mutta hanke eteni vasta 2000-luvun alussa kaupunginvaltuuston päättäessä uuden pääkirjastotalon toteuttamisesta. Yhtenä vaihtoehtona oli rakentaa uusi kirjasto Linnankadun toiselle puolelle Österbladin tontille, mutta se katsottiin lopulta hankalaksi ratkaisuksi.
Lopulta päädyttiin rakentaa laajennusosa vanhan kirjastorakennuksen jatkoksi ja yhdistää vanha ja uusi käytävällä. Ongelmana oli tontilla sijaitseva Turun Puhelimen kiinteistö.
Melkoista murinaa syntyi sen aikaisista yrityskaupoista. Turun kaupunki päätti myydä osuutensa Turun Puhelimesta Loimaan, Salon ja Lännen puhelinyhtiöiden muodostamalle yhtymälle ja sitä kautta edelleen pörssiyhtiö Sonera Oyj:lle. Vieläpä edullisemmalla hinnalla, mitä kilpailija, Lännen Puhelin tarjosi. Kauppa kuitenkin toteutui. Sen sijaan Soneran takaamat mahtipontiset lupaukset sadoista uusista työpaikoista eivät koskaan toteutuneet.
Kirjaston uuden laajennusosan rakentamisen esteenä oli samalla tontilla sijainnut Turun Puhelimen toimistorakennus.
Yrityskauppojen myötä Soneran liiketoiminta siirtyi tyhjäksi jääneeseen Eerikinkadun Postitaloon. Ongelmana purkutöiden kannalta oli Turun Puhelimen tontilla olevat maanalaiset kellarikerrokset, joissa sijaitsivat yrityksen telelaitteet eikä niiden siirto muualle tullut kysymykseen. Lisäksi niiden piti olla vielä siihen aikaan koko ajan käytössä. Vanhaa purettaessa ja uutta rakennettaessa tämä piti ottaa huomioon. Enää eivät entiset kellarikerroksen telelaitteet ole käytössä.
Uuden kirjastorakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy. pääsuunnittelijana oli arkkitehti Asmo Jaaksi. Erityistä oli se, että kirjaston laajennus oli kyseisen arkkitehtitoimiston ensimmäinen isompi kohde.
Tavoitteena oli saada kaupunkilaisille täysin uudenlainen kirjasto, jossa monipuolinen toiminta, toisinaan jopa äänekäs ja hiljentyminen kohtaisivat. Haaste oli tietysti suuri. Niinpä monin paikoin on tehty kompromisseja. Kirjasto ei ole enää entisaikojen hiljainen rakennus, vaan enemmänkin kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Äänimaailma on nykykirjastossa erilainen kuin ennen.
Vaikka paikalla valetun betonin rouhea pinta näkyy kaikkialla, on lopputulos saatu silti tunnelmalliseksi, kontrastina muun sisustuksen kanssa. Esimerkiksi tammipuupintoja on käytetty runsaasti pehmentämään betoniarkkitehtuuria. Jopa toisen kerroksen korkeaan pääkirjastosaliin ja tietokirjaosastoille johtava betoninen portaikko on näyttävä. Valoisuutta saadaan suurista ikkunoista, jotka avautuvat suoraan ohikulkevaan katuelämään. Samoin ulospäin ikkunoiden kautta välittyy kirjaston sisätilojen vilkas toiminta.
Turun kaupungin uusi pääkirjasto palkittiin betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta.
Uutta kirjastotaloa toteuttaessa noudatettiin prosenttiperiaatetta, jonka mukaan osa rakentamiskustannuksista varattiin taidehankintoihin. Kirjaston yleisötiloihin hankittiin viisi tilausteosta: Saara Ekströmin Alkukirjain ja Aakkoset, Hans Christian Bergin Visual Vortex – Passage of Events, Hilkka Könösen Vestigia, Ann Sundholmin Hetkinen ja Merja Pitkäsen Esiintymä.
Kirjaston sisäpihan ulkoveistoksista voi olla montaa mieltä.
KAUPUNGINKIRJASTON LAAJENNUSOSA
Osoite: Linnankatu 2-4, Turku.
