VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kuulostaa erikoiselta, kun muistelee aikaa, milloin Turun tunnelmallisin katu, Luostarin Välikatu, oli kaupunkilaisilta kokonaan suljettu. Pääsy Brinkkalan talon ja Katedralskolanin väliselle kapealle kujalle oli estetty korkealla lauta-aidalla.
Uteliaita riitti ruuhkaksi asti, kun vuonna 1982 keskiaikaisen Turun pääväylä Luostarin Välikatu avattiin vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen.
Nykyään Luostarin Välikatu on ainutlaatuinen jäänne keskiajalta. Samalla se on oleellinen osa historiallista kokonaisuutta. Se ei ole pelkästään tunnelmallinen läpikulkuväylä, vaan myös suosittu pysähdyspaikka kahviloineen. Kujan varrella olevat 1800-luvun makasiinit olivat aikoinaan viereisen Katedralskolanin varastoja. Tilat kunnostettiin ja Turun kaupunki vuokraa niitä myyjille esimerkiksi Keskiaikamarkkinoiden aikana.
Suomen vanhimman kaupungin historia alkaa 1200-luvulta. Turku syntyi paikalle, missä eri suunnista tulevat tiet kohtasivat. Piispanistuimen siirto Nousiaisista Koroisiin ja edelleen lähemmäksi Aurajokisuuta loivat omalta osaltaan edellytykset kaupungin kehittymiselle. Keskiajalla Turku oli merkittävä hengellisen ja maallisen elämän keskus.
Tuomiokirkon ympäristö Kirkkokortteli oli nimensä mukaisesti kirkkomiesten hallinnoimaa aluetta. Vanhan Suurtorin seutu, kaupungin todellinen keskusta, oli käsityöläisten ja kauppiaiden aluetta.
Kapea Karjakatu Hjeltin talon ja raatihuoneen välissä oli päätie itään Viipurin ja Pietarin suuntaan. Se päättyi suorakaiteen malliselle torille. Samaan paikkaan, liikenteen solmukohtaan, johti myös Hämeen härkätie. Asutus levisi myös joen toiselle rannalle 1400-luvun alussa.
Suurtorin poikki kulki kolme Aurajoen suuntaista väylää. Raatihuoneen kulmalta kohti Kaskenmäellä sijainnutta Pyhän Olavin dominikaaniluostaria lähti Raatihuoneenkatu. Myöhemmin katu päättyi umpikujaan.
Yksi kaupungin pääkaduista Luostarin Välikatu johti myös kohti samaa luostaria. Siitä nimitys Luostarikortteli. Toiseen suuntaan Suurtorin vastakkaisella puolella kohti tuomiokirkkoa katu tunnettiin nimellä Vähä-Kirkkokatu. Sen vieressä myös kirkon suuntaan sijaitsi Iso-Kirkkokatu.
Nykyisen Katedralskolanin pääoven kohdalta lähti länteen Luostarin Jokikatu, joka yhtyi nykyisen Rettigin palatsin eteläpuolella Luostarin Välikatuun. Turun vanhimmat kivitalot tunnetaan juuri Luostarikorttelista. Etenkin Luostarin Jokikadun ja Luostarin Välikadun varrella sijaitsivat keskiaikaisen Turun komeimmat kivitalot. Niistä useimmat olivat varakkaiden porvareiden koteja.
Arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet esiin keskiaikaisen Turun katuja ja rakennusten perustuksia. Osa on jäänyt lopullisesti uudisrakennusten alle, mutta osa on yhä nähtävänä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa.
LUOSTARIN VÄLIKATU
Osoite: Vanha Suurtori, Turku.
LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus
