Pinella katosi Aurajokivarresta – arvorakennus on nykyisin hyvässä kunnossa

VARSINAS-SUOMI / TURKU – Tämä on skandaali!

Näin totesi nuori arkkitehti Benito Casagrande Turun Sanomien haastattelussa 1970-luvun alussa. Kyse oli tietysti legendaarisen kulttiravintola Pinellan alakulo. Silloin sen historiallisten pylväiden suojissa myytiin polttoainetta turkulaisautoihin.

Tämä on skandaali!

Näin todettiin 2000-luvun alkuvuosina, kun vanha arvorakennus oli suljettu ja kiinteistö sai rapistua tyhjillään useiden vuosien ajan.

Tämä on skandaali!

Syksyllä 2011 historiallinen ravintola Pinella ilmoitti sulkevansa ovensa. Erään Suomen vanhimman ravintolan nimi jäi samalla historiaan. Tilalle tuli pitseria. Keskustelu kävi kiivaana. Pinellan vaihtuminen pitsaravintolaksi tuomittiin pyhäinhäväistyksenä.

Harva ravintola on herättänyt olemassaolonsa aikana yhtä paljon mielipiteitä. Pinellan reilusti yli 100-vuotinen taival maineikkaasta kulttuuriravintolasta rappion kautta italialaiseen pitsaravintolaan on ollut poikkeuksellisen vaiherikas.

Italialaiset sukujuuret omaava Nils Henrik Pinello (1802-1879) oli aikaansaava mies. Ruukinpatruuna, filosofian kandidaatti ja vuorimestari-tittelin omaava kirjailija sekä lehtimies oli Åbo Tidningar -lehden päätoimittaja ja yksi Turun ruotsalaisen teatterin perustajista. Parhaiten Pinello muistetaan kuitenkin perustamastaan ravintolasta.

Turun palon (1827) jälkeen keskiaikaisten kapeiden kujien tilalle syntyi Carl Ludvig Engelin laatiman uuden asemakaavan mukaisesti aukioita. Tuomiokirkonkin ympäristö meni kokonaan uusiksi. Vanhan Suurtorin eli Nikolaintorin viereen syntyi puistikko, jonne Pinello sai Turun maistraatilta luvan perustaa Pinella-nimisen puistokahvilan vuonna 1848. Se oli alun perin pieni nelikulmainen kioski. Laajennukset tapahtuivat vasta myöhemmin.

Suosituksi tullut puinen puistopaviljonki siirrettiin lähemmäksi Aurajoen rantaan Henrik Gabriel Porthanin patsaan tieltä. Taiteilija Carl Eneas Sjöstrandin näköispatsas on Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksellä rahoitettu monumentti vuodelta 1864. Myös Nils Pinello oli patsashankkeen innokas tukija. Hän sai myös Turun kaupungilta rahallisen korvauksen suostuessaan kahvilansa siirtämiseen.

Engel vastasi Turun palon jälkeen kaupungin uudesta asemakaavasta ja kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich (1786-1875) sai tehtäväkseen suunnitella Suurtorin raunioiden tilalle yhtenäisen empiretyylisen ilmeen. Hän suunnitteli Porthaninpuiston tukimuurin oheen turkulaisen maamerkin, Gylichin doorilaisen pylväikön. Sen ympärille rakennettiin hänen seuraajansa Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema laajennustyö.

Vuonna 1862 Nils Pinello myi perustamansa ravintolan pojalleen Julius Pinellolle. Omistajavaihdoksesta huolimatta kahvilan kulttuurimaine pysyi jatkossakin.

Pinellasta muodostui heti perustamisesta alkaen kulttuuri- ja taideihmisten tapaamispaikka. Paljon kanta-asiakkaista kertoo se, kun monet heistä on saanut kalenteriin oman virallisen liputuspäivänsä. Nimet Sakari Topelius, Elias Lönnrot ja Johan Ludvig Runeberg kertovat, millaista väkeä istui Pinellan pöydissä 1800-luvulla.

1900-luvulle tultaessa Pinellan maine boheemin kulttuuriväen kohtaamispaikkana jatkui. Julius Pinellon kuoltua vuonna 1919 ravintola siirtyi Turun kaupungin omistukseen, joka vuokrasi sitä yksityisille.

Vielä kieltolain aikanakin väkeä riitti, sillä tiedetään, että Pinellan suojissa oli tarjolla saaristosta salakuljetettua pirtua. Kantomatka Aurajoen kupeeseen kiinnittyneistä kalastajaveneistä Pinellan pylväiden suojaan oli ainakin lyhyt.

Turun Taiteilijaseura ylläpiti Pinellaa 1950-luvun alusta 1960-luvun lopulle asti. Se takasi ravintolan aseman tunnettuna taiteilijapiirien kokoontumispaikkana.

Aikaansa kutakin. Näin myös Pinellan kohdalla.

Ravintola rapistui ja sen suosio hiipui. Vuonna 1937 ravintolan kupeeseen tuli Gulfin bensiiniasema. Aika oli toinen kuin nyt. Turkukin autoistui ja kaupunkia suunniteltiin yksityisautoilun ehdoin jo silloin. Etenkin 1960-luvulla keskustan katunäkymät muuttuivat voimakkaasti autoilijoiden tarpeet huomioon ottaen. Bensa-asema Pinellan pylväikössä ei ollut mitenkään ihmeellistä.

1970-luvun alkuvuosina vastavalmistunut nuori arkkitehti Casagrande kiinnitti diplomityössään turkulaisten huomion historiallisen korttelin kunnostamiseen.

Vuonna 1973 Pinella restauroitiin Casagranden suunnitelmien mukaisesti. Ravintoloitsija Harri Fagerströmin Pinellan Pylväikkö -niminen ravintola avasi Aurajokirantaan Turun ensimmäisen katuterassin anniskeluoikeuksilla. Kun terassilla saattoi kylmän huurteisen ohessa syödä myös kaupungin ensimmäisiä pitsoja, oli Pinellan suosio heti suuri.

1990-luvulla Pinella vaihtoi omistajaa. Fagerström siirtyi syrjään ja tilalle tuli Jerome van Breemen. Hollantilaisen Ribs-grilliravintolan taival jäi lyhyeksi. Syynä oli vanhan holvirakennuksen entistä huonompi kunto. Ravintola suljettiin vuonna 2004.

Paikan yrittäjä ei innostunut peruskorjauksesta, eikä liioin Turun kaupunki. Korjauskustannukset arkeologisine kaivauksineen tiedettiin suuriksi.

Pinella sai rapistua tyhjänpanttina seitsemän vuoden ajan, samalla mennen entistä pahempaan kuntoon. Kunnes lopulta löytyi ratkaisu. Muun muassa Naantalin kylpylästä tuttu Saga Palvelut Oy osti kiinteistön edulliseen hintaan. Kaupan edellytyksenä oli Pinellan peruskorjaus. Kevättalvella 2011 perusteellisen kunnostustöiden jälkeen historiallinen ravintola avasi jälleen ovensa.

Uudistunut Pinella viini- ja coctailbaareineen sekä kesäterasseineen toi uutta elämää Aurajokirantaan.

Puiston puoleisessa tapahtumateltassa esitettiin elävää musiikkia. Sitten tuli korona ja turkulaisten ravintolakäyttäytyminen muuttui. Edessä oli uusi aika.

Syyskuussa vuonna 2021 Pinella ilmoitti sulkevansa ovet. Saga Palvelut Oy jatkoi paikan omistajana, mutta vuokrasi tilat uudelle yrittäjälle. Helsinkiläinen Via Tribunali avasi napolilaisia pitsoja paistavan ravintolan Pinellan tiloihin loppuvuodesta 2021. Yläkerta muutettiin coctailbaariksi, mutta myöhemmin tämäkin tila otettiin pitserian käyttöön.

Vuokraajan myötä nimi Pinella katosi Aurajokivarresta. Onneksi sisätiloissa loistaa vielä yksi Pinella-kyltti vanhoista ajoista muistuttaen. Tosin turkulaisten mielissä kuuluisa pylväikkö pysyy jatkossakin Pinellan pylväikkönä.

RAVINTOLA PINELLA

Osoite: Vanha Suurtori 2, Turku.

KARTTA

LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO