Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa – rakennuksen kunnostustyö on melkoinen

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kulmauksen uusrenessanssinen Juseliuksentalo poikkeaa ulkonäöltään muista Vanhan Suurtorin rakennuksista, mutta se valmistuikin myöhemmin kuin muut.

Jos korttelin muut rakennukset ovat enemmänkin idänsuunnan pietarilaista empirearkkitehtuuria, on arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen suunnittelema Juseliuksentalo pala 1800-luvun Italiaa.

Vaikka rakennus on eräs Turun komeimpia, on se jäänyt vähemmälle huomiolle. Syynä on sen sijainti kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun kulmassa. Autolla porhaltaa nopeasti ohi eikä bussin ikkunastakaan oikein ehdi ihailla komeaa taloa. Kiireisen jalankulkijan kannattaa hetkeksi pysähtyä katselemaan rakennuksen yksityiskohtia.

Juseliuksentalo on rakennettu puupaalujen varaan, joten se on kestänyt aikaa toistaiseksi paremmin kuin muut savipatjan päälle rakennetut Vanhan Suurtorin rakennukset. Ongelmia on kuitenkin alkanut ilmaantua Juseliuksentalonkin kohdalla. Siitä osoituksena on suojaava katoksellinen jalkakäytävä.

Juseliuksentalo on saanut nimensä rakennuttajansa mukaan. Tehtailija Carl Fredrik Juselius rakennutti kiinteistön alun perin asuintaloksi. Ensin piti purkaa kadunkulmassa sijainnut puutalo. Valmista tuli vuonna 1892.

Juselius muistetaan paitatehtaastaan, joka toimi Turussa vuosina 1869-1961. Tehtaan yhteydessä toimi Turun Sateenvarjotehdas Oy. Molemmat sijaitsivat vuodesta 1879 aina 1920-luvulle saakka Vanhan Suurtorin uudelleen rakennetussa raatihuoneessa, jonka tehtailija Juselius oli hankkinut omistukseensa.

Liiketoiminta sujui ilmeisen hyvin, koska Juseliuksella oli varaa rakentaa komea kaupunkipalatsi.
Juseliuksen jälkeen omistajat vaihtuivat, kunnes vuonna 1932 kiinteistö myytiin pakkohuutokaupalla Turun kaupungille.

Jos on Juseliuksentalo komea ulkoa, sitä se on myös sisäpuolelta. Hissitön rappukäytävä on eräs kaupungin koristeellisimmista. Jo sisääntulo Uudenmaankadulta herättää mielenkiintoa. Aulamaisen tilan seiniä koristavat vuodenaikoja esittävät kipsimedaljongit.

Varsinainen ilotulitus alkaa porrashuoneessa. Korinttilaiset pylväät, kattopintojen kasetit ja kipsikoristeet sekä takorautakaiteet luovat entisaikojen tunnelmaa. Kaiken kruunaa kaarevasti ylöspäin nousevien portaiden yläpuolelle sijoitettu kahta alastonta poikalasta esittävä maalaus.

Talon viimeiset asukkaat muuttivat pois vuonna 1970. Heidän jälkeensä tilat olivat muun muassa lääkärien vastaanottotiloina. Osa huoneista oli sosiaaliviraston käytössä. Onpa Turun kaupunginjohtajankin asunto ollut aikoinaan tässä rakennuksessa.

Juseliuksentalossa on tehty viime vuosikymmeninä suuria kunnostustöitä. 1990-luvulla aloitettu urakka on ollut melkoinen. Vieläkään kaikki ei ole valmista. Porrashuoneen ohella myös huoneistoja on entisöity. Omat haasteensa ovat tuoneet nykytekniikan vaatimukset. Entisöintityöt jatkuvat edelleen.

Vuonna 1924 Juseliuksentalon kellaritiloissa avattiin kahvilaravintola Hansa. Siellä on perustettu Turun Taiteilijaseura. Opiskelijoiden ja yliopistoväen kantapaikka vaihtoi 1940-luvulla nimensä Teiniksi. Ravintola suljettiin vuonna 1963 ja tilat kunnostettiin muuhun käyttöön, kunnes Teini avattiin uudelleen entisöitynä 30 vuoden tauon jälkeen vuonna 1993.

JUSELIUKSENTALO

Osoite: Uudenmaankatu 1a, Turku.

KARTTA

LUE MYÖS: Agricolan muistomerkki (Oskari Jauhiainen)
LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO