Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja.
1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaita. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä.
Mikael syntyi Pernajassa vuonna 1510. Aivan varmuudella syntymävuotta ei tiedetä. Lahjakas ja nopeaoppinen nuorimies pääsi opiskelemaan Viipuriin. Siellä hän otti käyttöön sukunimensä Agricola. Sillä hän halusi viitata isänsä maanviljelijä-ammattiin. Mikael Agricola kuoli eräällä Moskovan matkallaan ja hänet haudattiin Viipuriin.
Tarkkaa hautapaikkaa ei tiedetä. Vuonna 1908 paljastettiin Viipurin tuomiokirkon edessä Emil Wikströmin veistämä Agricolaa esittävä puolivartalokuva. Talvisodan loppuvaiheessa muistomerkki kuitenkin katosi eikä sitä saatu koskaan takaisin.
Patsaasta tehty kopio sijoitettiin Turun tuomiokirkon eteisaulaan vuonna 1910. Lisäksi saman kirkon ulkopuolella on olympiavuonna 1952 paljastettu kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen (1913-1990) tekemä Agricolan patsas. Pernajan seurakunta hankki kopion Wikströmin Agricola-patsaasta, joka paljastettiin 1959. Jalustaan on kaiverrettu Agricolan nimikirjoitus.
Jauhiaiselle myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1982 ja Pro Finlandia -kunniamerkin hän sai vuonna 1956.
Wikströmin Agricola-patsaita on tehty yhteensä neljä. Turun ja Pernajan lisäksi Agricolan muistomerkki löytyy Lahdesta sekä Viipurista. Lahden patsasta pidetään huomionosoituksena tänne asutetuille viipurilaisille. Suomalaiset lahjoittivat 1990-luvulla Agricolan patsaan Viipurin kaupungille. Se sijoitettiin ensin kirjastoon ja myöhemmin uuden jalustan päälle Pietari-Paavalin kirkon lähelle.
Kuolinpäivä, 9.4., on suomen kielen päivä. Sama päivä on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä.
AGRICOLAN MUISTOMERKKI
Osoite: Turun tuomiokirkon edusta, Turku.
