Mikael Agricolan ABC-kirjan kuuluisa teksti on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Sen sijaan uskonpuhdistajana ja Suomen kirjakielen isänäkin pidetyn Agricolan värikkään elämän yksityiskohdat ovat vähemmän tunnettuja.
1500-luvulla eläneestä suurmiehestämme on tehty lukuisia patsaita. Yksi niistä sijaitsee Agricolan syntymäkunnan Pernajan kirkkoa vastapäätä.
Mikael syntyi Pernajassa vuonna 1510. Aivan varmuudella syntymävuotta ei tiedetä. Lahjakas ja nopeaoppinen nuorimies pääsi opiskelemaan Viipuriin. Siellä hän otti käyttöön sukunimensä Agricola. Sillä hän halusi viitata isänsä maanviljelijä-ammattiin. Mikael Agricola kuoli eräällä Moskovan matkallaan ja hänet haudattiin Viipuriin.
Tarkkaa hautapaikkaa ei tiedetä. Vuonna 1908 paljastettiin Viipurin tuomiokirkon edessä Emil Wikströmin veistämä Agricolaa esittävä puolivartalokuva. Talvisodan loppuvaiheessa muistomerkki kuitenkin katosi eikä sitä saatu koskaan takaisin.
Patsaasta tehty kopio sijoitettiin Turun tuomiokirkon eteisaulaan vuonna 1910. Lisäksi saman kirkon ulkopuolella on olympiavuonna 1952 paljastettu kuvanveistäjä Oskari Jauhiaisen (1913-1990) tekemä Agricolan patsas. Pernajan seurakunta hankki kopion Wikströmin Agricola-patsaasta, joka paljastettiin 1959. Jalustaan on kaiverrettu Agricolan nimikirjoitus.
Jauhiaiselle myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1982 ja Pro Finlandia -kunniamerkin hän sai vuonna 1956.
Wikströmin Agricola-patsaita on tehty yhteensä neljä. Turun ja Pernajan lisäksi Agricolan muistomerkki löytyy Lahdesta sekä Viipurista. Lahden patsasta pidetään huomionosoituksena tänne asutetuille viipurilaisille. Suomalaiset lahjoittivat 1990-luvulla Agricolan patsaan Viipurin kaupungille. Se sijoitettiin ensin kirjastoon ja myöhemmin uuden jalustan päälle Pietari-Paavalin kirkon lähelle.
Kuolinpäivä, 9.4., on suomen kielen päivä. Sama päivä on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä.
AGRICOLAN MUISTOMERKKI
Osoite: Turun tuomiokirkon edusta, Turku.


LUE MYÖS: Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki (Harry Kivijärvi)
LUE MYÖS: Ajan virta (Kain Tapper)
LUE MYÖS: Brahen patsas (Walter Runeberg)
LUE MYÖS: Brinkkalan talo on Vanhan Suurtorin rakennuksista tunnetuin
LUE MYÖS: Turun palon jälkeen valmistunut Hjeltintalo edustaa pietarilaista empireä
LUE MYÖS: Suomen Turku julistaa joulurauhan
LUE MYÖS: Juseliuksentalo on kuin pala Italiaa
LUE MYÖS: Katedralskolan i Åbo on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut koulu
LUE MYÖS: Keskiaikaiset markkinat on yksi Turun suosituimmista kesätapahtumista
LUE MYÖS: Kustaa II Aadolfin patsas (Bengt Erland Fogelberg)
LUE MYÖS: Keskiaikainen Luostarin Välikatu on eräs Turun tunnelmallisimmista kaduista
LUE MYÖS: Maaherran makasiini on eräs Turun kauneimmista rakennuksista
LUE MYÖS: Pinella katosi Aurajokivarresta
LUE MYÖS: Porthanin muistomerkki (Carl Eneas Sjöstrand)
LUE MYÖS: Rettigin tupakkatehdas muuttui Taiteen taloksi
LUE MYÖS: Tiedon häivä (Maaria Wirkkala)
LUE MYÖS: Turun Akatemiatalo on tuttu monille, mutta sen komeat sisätilat ovat piilossa
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkon kortteli v.1756 (Bruno Aspelin)
LUE MYÖS: Vanha Raatihuone on yhä ilman tornia ja tornikelloa
LUE MYÖS: Wecksell, Josef Julius (Yrjö Liipola)
LUE MYÖS: Ensin suosittu J.R. Lehtisen kahvila ja myöhemmin Åbo Akademin päärakennus