VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Se oli kesällä 1899, kun osoitteessa Linnankatu 16 Turun kauppahallia vastapäätä avattiin Turun Kansallinen Kirjakauppa. Vuosisadat, jopa vuosituhannet ovat vaihtuneet, mutta samassa osoitteessa, samassa talossa toimii yhä samanniminen kirjakauppa.
Osake-enemmistö on ollut jo vuosikymmenien ajan Korten suvun hallussa. Näin ei ollut alussa. Turun Kansallinen Kirjakauppa perustettiin alun perin osakeyhtiönä. Suomenkielinen paikallinen sivistyneistö halusi Turkuun kansallisen kirjakaupan. Osakkeen omistajina on ollut jopa parisen sataa, kuten useita yksityishenkilöitä ja Turun Suomalainen Yliopistoseura sekä WSOY.
Omistuksen siirtyminen Korten suvulle ei ollut sattumaa, sillä 14-vuotias Yrjö Korte, tuleva kauppaneuvos, oli Linnankadun kirjakaupassa töissä jo ennen aikuisikää. Hän eteni nopeasti 21-vuotiaana liikkeen johtajaksi ja lopulta sen omistajaksi. Korten ura yrityksen palveluksessa kesti pitkään, peräti 80 vuotta, aina vuoteen 1979 asti.
Kirjakaupan perustaminen ei 1800-luvun lopulla Venäjän vallan aikana ollut itsestäänselvyys. Siihen tarvittiin painoylihallituksen lupa ja senaatin antama vahvistus osaketoiminnalle. Luvat saatiin, joten kirja- ja koulutarpeiden kaupankäynti saattoi alkaa.
Turun Kansallinen Kirjakauppa tuli tarpeeseen. Kerrotaan, että jo ennen sotavuosia jouluruuhkan aikoina osa asiakkaista joutui odottamaan vuoroaan oven ulkopuolella. Kaikki eivät mahtuneet asioimaan samanaikaisesti myymälän sisätiloissa. Myös sodanjälkeinen aikakausi oli kirjakaupoille menestyksellistä aikaa.
Yksi iso muutos on kuitenkin tapahtunut. Kirjakauppa on laajentunut, sillä 1970-luvulla tilat laajentuivat katutasossa koko rakennuksen leveydelle. Uusiin tiloihin tuli osastot paperi- ja toimistotarvikkeille. Myös rakennuksen toinen kerros on yrityksen käytössä. Perheyritys on laajentunut myös Linnankadun kiinteistön ulkopuolelle. Hämeenkadun liike avattiin vuonna 1963 ja Länsikeskuksen myymälä vuonna 1989. Kivijalkaliikkeiden lisäksi yritystoimintaa tukee verkkokauppa.
Kirjat eivät ole katoamassa, mutta muuten Turun Kansallisen Kirjakaupan tuotevalikoima on vuosikymmenien aikana muuttunut. Oppimateriaalien myynti on vähentynyt, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa tietotekniikka oheistuotteineen. Muutoksista huolimatta kirjakaupan yleisilme on säilynyt hämmästyttävän samanlaisena, kuten vanhat valokuvatkin todistavat.
Kansallisen Kirjakaupan kiinteistö on osa Turun palosta säästynyttä Fortuna-korttelia. Linnankadun arkkitehti Martin Wahlbergin piirtämän uusrenessanssityylisen rakennuksen omisti aikoinaan kunnallisneuvos G. A. Petrelius. Alun perin katutason liikehuoneistojen lisäksi rakennuksen muut kerrokset oli varattu asumiskäyttöön. Nykyään koko rakennus on varattu liiketoiminnalle. Porraskäytävä rautakaiteet ja alkuperäinen maalarimestari Samuel Koskisen tekemä kattomaalaus ovat säilyneet.
Kirjakauppa oli ensin vuokralla, mutta Petreliuksen kuoltua rakennus siirtyi kirjakaupan omistukseen. Koska rakennuksella on pitkä historia, on sen olemassaolon aikana tehty useita eri korjauksia. Muun muassa kellarikerroksen varastojen paikalla on nyt arkkitehti Benito Casagranden suunnittelemat ravintolatilat. Osa Petreliuksen rakennuttamista piharakennuksista on myös kirjakaupan omistuksessa.
Turun Kansallisen Kirjakaupan omistus on nyt kolmannessa polvessa. Yrjö Korten jälkeen yhtiön toimitusjohtajana oli Eero Korte (1931-2017) vuodet 1961-1990. Nyt perheyrityksen johdossa ovat Eeron kolme tytärtä: toimitusjohtajana Paula Palmroth, markkinointijohtajana Tuula Korte ja talousjohtajana Aila Korte.
Mielenkiintoinen yksityiskohta kirjakaupan historiaan liittyy erääseen yrityksen juoksupoikaan. Kirjakaupan juoksupoikana toimi 1930-luvulla tuleva tasavallan presidentti Mauno Koivisto.
(Lähde: Turun Kansallinen kirjakauppa / Historia)
TURUN KANSALLINEN KIRJAKAUPPA
Osoite: Linnankatu 16, Turku.
