VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Tuho oli liki täydellinen. Vuoden 1827 Turun palo raunioitti pahasti kaupungin. Onneksi osa säästyi, vieläpä nykypolville asti. Eräs tällainen on Aurajokirannassa sijaitseva Fortuna-kortteli, alun perin osana Herrainkulmaan kuulunut alue.
Kaupunginarkkitehti Carl Ludvig Engelin vuonna 1828 laatiman asemakaavan mukaan kyseinen 
kortteli nimettiin Onnen jumalattaren mukaan Fortunaksi. Nykyisin suojeltu alue on historiallisesti eräs Turun kaupungin arvokkaimmista. Paljon vanhoja rakennuksia ja kokonaisia pihapiirejä on säilynyt. Fortuna-kortteli rajautuu Läntiseen Rantakatuun, Kristiinankatuun, Linnankatuun ja Aurakatuun.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahen aloitteesta 1600-luvulla suunniteltu Herrainkulma oli alue, joka käsitti Linnankadun korttelit nykyiseltä Kauppiaskadulta Koulukadulle asti. Silloisten tonttien omistajien, sen aikaisten aatelismiesten tittelit, kuten hovioikeuden presidentti, sotamarsalkka, valtaneuvos ja pormestari, kertovat, kenelle arvotontit olivat tarkoitettu.
Fortuna-korttelin luonne muuttui ajan myötä. Aatelisten ja virkamiesten oheen tuli yhä useampi kaupungin porvari, paikallinen liikemies. Aurajokiranta oli hyvä liikepaikka, etenkin 1830 valmistuneen Aurasillan myötä. Isommat aluksetkaan eivät päässeet enää sillan ali Suurtorille. Aurasillan molemmille puolille kehittyi vilkas satama- ja markkinapaikka. Koko korttelin alueelle nousi komeita liikepalatseja.
Ajan myötä 1900-luvulla Fortuna-korttelin useat rakennukset siirtyivät Turun kaupungin omistukseen. Linnankadun ja Kristiinankadun kulmauksen liikerakennukset ovat nykyisin yksityisessä omistuksessa.
Eräs kaupungille siirtynyt rakennus oli Turun palosta säästynyt Seurahuone.
Arkkitehti F. A. Sjöströmin suunnitelmissa rakennuksen ulkonäkö muuttui täysin. Uusklassismi väistyi koristeellisemman uusrenessanssin myötä. Sisältä ja ulkoa perusteellisesti saneerattu talo otettiin uudestaan käyttöön vuonna 1885, muun muassa kaupunginvaltuuston kokoontumispaikkana.
Qwenselin talo idyllisine pihapiireineen on säilynyt hämmästyttävästi nykypäivään asti. Puutalokortteli on ainoa säilynyt muistomerkki Pietari Brahen vuoden 1652 asemakaavasta. Qwenselin tontille suunniteltiin uutta virastotaloa, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Sen sijaan museoviraston amanuenssi Irja Sahlbergin innoittamana tiloihin avattiin Suomen ensimmäinen apteekkimuseo vuonna 1958.
Fortuna-kortteli sai elää vuosien ajan omaa elämäänsä, samalla jo hieman rapistuenkin. Pitkään kesti ennen kuin Turussa historiallisen korttelin arvo konkreettisesti ymmärrettiin. Kaupungin tekemän suunnittelutyön tuloksena Fortuna-korttelista haluttiin kehittää kiehtova käsityön, muotoilun ja muodin kauppakortteli, suosittu matkailukohde sekä vapaa‐ajanviettopaikka.
Mahtipontiset suunnitelmat eivät ole toistaiseksi toteutuneet.
Fortuna-korttelin kaavamuutoksista tehtiin valitus, mutta Turun hallinto-oikeus katsoi, että valtuuston hyväksymä kaavamuutos huomioi suojeluarvot riittävällä tavalla.
Poliittisten päättäjien välillä syntyi eripuraa, myydäänkö Fortuna-korttelin kiinteistöjä yksityisille, samalla velvoittaen uutta omistajaa kunnostamaan rakennus Fortuna-korttelin konseptin mukaisesti. Ensimmäiseksi Turku myi yksityiselle Läntinen Rantakatu 15:ssa sijaitsevan Petreliuksen talon.
Aivan oma tarinansa on Fortuna-korttelin käsityöliike Sylvi Salosen kohtalo.
Kyseessä on liki satavuotias perinteinen turkulaisyritys, jonka aikoinaan perusti nykyisen yrittäjä Sanna Suomen isoäiti Sylvi Salonen. Suomi innostui kaupungin Fortuna-suunnitelmista ja lähti mukaan ostamalla kaupungilta Linnankadun varren niin sanotun Konsulintalon ja sen sisäpihalla sijaitsevan talousrakennuksen. Jälkimmäiseen tuli ison peruskorjauksen myötä Sylvi Salosen kivijalkamyymälä. Kaupunginjohtajan autotalli sai näin uuden elämän.
Sanna Suomi oli ensimmäinen alan yrittäjä, joka siirsi liikkeensä Fortuna-kortteliin. Jatko ei mennytkään niin kuin oli suunniteltu. Fortuna-korttelin kehittäminen pysähtyi. Sylvi Salonen jäi ainoaksi käsityöalan liikkeeksi, joka kortteliin asettui. Lopulta sekin lopetti toimintansa. Suomi myi Turun kaupungilta ostamansa kiinteistön takaisin kaupungille.
Aika näyttää, mitä Fortuna-korttelille tapahtuu.
FORTUNA-KORTTELI
Osoite: Läntinen Rantakatu 17, Turku.
LUE MYÖS: Turun kaupungintalo – entisestä ”krouvista” tuli uusi ”raatihuone”
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Turun Kansallinen Kirjakauppa rakennuksineen on tärkeä osa turkulaista liike-elämää
