VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Ei jää epäselväksi, kuka nykyään omistaa Turun kauppatorin kulmassa sijaitsevan Turun Suomalaisen Säästöpankin talon. Kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen tyylikäs muotokuva komistaa porraskäytävää.
Itse rakennus, jota voisi kutsua nykyään Nordean taloksi tai paremminkin Vaisteentaloksi, on läpikäynyt vuosikymmenien saatossa useita muodonmuutoksia. Alkuperäinen käyttötarkoitus on kuitenkin säilynyt. Vaikka pankkien nimet ovat useasti vaihtuneet, rakennus tunnetaan yhä perinteisenä pankkitalona.
Tarina alkaa 1800-luvun lopulta, kun muutamat kansallismieliset turkulaiset perustivat Turun Kansallisseuran vuonna 1902. Se oli aikaa, kun kielikysymykset olivat pinnalla. Seura perusti ensin Turun Kansallisen Kirjakaupan ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun ja pian sen jälkeen oman suomenkielisen pankin, Turun Suomalaisen Säästöpankin.
Pankki avasi ovensa vuonna 1904. Toiminta alkoi ensin väliaikaisissa tiloissa, kunnes vuonna 1908 pankki osti konkurssihuutokaupassa Kauppiaskadun ja Venäjän Kirkkokadun, nykyisen Yliopistonkadun kulmatontin.
Siinä vaiheessa aivan torinkulmassa oli vielä kaksi puutaloa. Pankkia varten valmistui Yliopistonkadun puolelle arkkitehti Stefan Michailovin suunnittelema nelikerroksinen jugendtalo. Pankki jatkoi toimintaansa tässä rakennuksessa kesällä 1910.
Pankkitoiminta lähti nopeasti laajentumaan, joten tuli tarve isommille tiloille. Suunnitelmat kuitenkin tyssäsivät ensimmäisen maailmansodan sytyttyä.
1920-luvulla päästiin eteenpäin. Arkkitehti Albert Richardtson teki piirustukset. Torinkulman uusi 
viisikerroksinen komea pankkitalo valmistui vuonna 1926. Rakennus holvattuine ikkunoineen ja graniittiportaaleineen oli eräs kauppatorin ympäristön hienoimmista taloista.
Pankin toiminta oli vilkastunut toisen maailmansodan jälkeen, joten jälleen tuli tarve saada lisätilaa. Molempien pankkirakennusten Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun puoleista reunaa korotettiin 1950-luvulla kerroksella Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan. Laajennustyöt valmistuivat vuonna 1954.
Tämäkään ei riittänyt ja jatko onkin monien nykyturkulaisten mielestä vähemmän onnistunutta arkkitehtuuria. Aika oli kuitenkin toinen 1960-luvulla, kun kaupungista haluttiin tehdä nykyaikaisempi.
Richardtsonin luoma arkkitehtuuri sai väistyä arkkitehti Aarne Ehojoen suunnitteleman modernin ulkoasun myötä. Kaariholvitkin katosivat, kun rakennus sai kokonaan uuden, tummasta lasista koostuvan julkisivun vuonna 1966.
Michailovin jugendtalo säilyi Yliopistonkadulla aina vuoteen 1976, kunnes sekin sai väistyä nykyaikaisen uudisrakennuksen tieltä. Kerrotaan, että laajennetun pankkitalon myötä katosi eräs Turun kauneimmista rappukäytävistä ikkunalasimaalauksineen. Tilalle tuli Ehojoen piirtämä viisikerroksisen pankin siipirakennus, joka tyyliltään sopi torin puoleisen modernin arkkitehtuurin kanssa.
1990-luvulle tultaessa iski lama ja syntyi pankkikriisi. Sen seurauksena säästöpankitkin ajautuivat vaikeuksiin. Edessä oli yhdistymisiä ja lopulta kokonaan lakkauttaminen. Konttorit jaettiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien ja Suomen Yhdyspankin kesken.
Torinkulman rakennukseen vaihdettiin ensin Kansallis-Osake-Pankin tunnukset, sitten Meritan ja lopulta vuonna 2001 Nordean. Omistajavaihdoksista huolimatta rakennuksessa jatkui pankkitoiminta ja jatkuu yhä – ainakin toistaiseksi.
Pankkitalon osti vuonna 2010 kiinteistöneuvos Heikki Vaiste.
Uuden omistajan myötä syntyi ajatus rakennuksen alkuperäisen ilmeen palauttamisesta. Kunnianhimoinen suunnitelma on jäänyt idea-asteelle, mutta muuten pankkitalo on saanut uuden ilmeen. Julkisivun tumma lasipinta vaihtui. Liikerakennuksen ilme uudistettiin vuonna 2019, kun Ehojoen aikainen lasipinta poistettiin ja tilalle tuli uusi vaalea rappaus.
Nyt rakennusta koristaa myös kuvataiteilija Annika Dahlstenin suunnittelema Lähde -niminen teos, joka koostuu ikkunoiden alle sijoitetuista lasilevyistä ja yhdestä isosta, pystymallisesta lasisesta kuvaelementistä. Lasielementit valaistaan pimeällä.
TURUN SUOMALAISEN SÄÄSTÖPANKIN TALO
Osoite: Kauppiaskatu 9, Turku.
