VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jono ulottuu kauas oven ulkopuolelle. Eletään 1970-luvun alkua. Turun kauppakorkeakoulun Monttu-nimisessä paikassa tehdään paikallista nuorisohistoriaa. Lavatanssien kulta-aika on päättynyt ja uusi muotivillitys disco valtaa markkinat.
Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry eli TuKy on ajan hermolla. Tulevien ekonomistien pyörittämän yhdistyksen varanhankinta osuu kultasuoneen. Montun KY-discosta tulee kaupungin turkulaisnuorison suosituin menomesta. 1970-luvun alun Siskodiscosta muodostuu klassikko, onhan kyseessä valtakunnan ensimmäisiä naistentansseja.
Useimmille sen ajan nuorista KY-discon muisto jääkin ainoaksi asiaksi, mikä liittyy legendaariseen Monttuun ja ylipäätään silloiseen Turun kauppakorkeakouluun. Ikoninen Monttu, nykyinen opiskelijaruokala, on yhä olemassa, mutta enää ei tarvitse jonottaa sisälle pääsyä ulkona.
Paljon on paikan päällä muuttunut muutenkin. Jos viereinen yliopiston alue ja arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat yliopistorakennukset ovat entisillään, on kauppakorkeakoulun alue muuttunut täysin. Sitä ei satunnainen 1970-luvun discossa vieraillut tuntisi enää samaksi paikaksi.
Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan logo rakennuksen seinässä vaikuttaa kuitenkin tutulta. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Merikotkat-teoskin on siirtynyt aivan muualle, vähemmän näkyvälle paikalle kuin alun perin.
Turun kauppakorkeakoulu sai alkunsa vuonna 1950 paikallisen yrityselämän tärkeiden vaikuttajien aloitteesta. Turun kauppakorkeakoulun säätiön ylläpitämä opinahjo sai oman arkkitehti Aarne Ehojoen (1913-1998) suunnitteleman rakennuksen vuonna 1958.
Arkkitehti itse piti Turun kauppakorkeakoulua yhtenä parhaimpana työnään Turussa. Ehojoen työpöydällä ovat syntyneet monet turkulaiset asuinkerrostalot, liike- ja teollisuuskohteet sekä julkiset rakennukset, kuten Patterinhaan asuntoalue ja useat Turun yliopiston rakennukset.
Eräs Ehojoen piirtämä rakennus on myös vuonna 1971 valmistunut sinapinkeltainen Kansaneläkelaitoksen Turun toimitalo Eerikinkadulla. Sekin on nykyisin suojeltu, vaikka rakennuksen ulkonäkö on herättänyt paljon kritiikkiä.
Rehtoripellon Turun Kauppakorkeakoulun aluetta tuskin arkkitehti Ehojokikaan tunnistaisi samaksi. Niin paljon on paikka muuttunut. Alkuperäistä rakennusta laajennettiin vuonna 1962 ja uudella ristikkäisellä siivellä vuonna 1988. Laajennuksen myötä tonttia laajennettiin Rehtorinpelto-nimisen puistoalueen kustannuksella.
Viimeisin laajennus tapahtui pian edellisen laajennuksen jälkeen, kun uusi lisäsiipi valmistui Hämeenkadun puolelle. Rehtorinpellon puistoa pienennettiin jo edellisen laajennuksen yhteydessä ja nyt se pieneni entisestään. Laajennuksien myötä Merikotkat -veistos on siirretty kauppakorkeakoulun edestä aina uuteen paikkaan. Nyt se sijaitsee Hämeenkadun puolella.
Kauppakorkeakoulun laajennukset ovat tulleet tarpeeseen. Uuden ja vanhan osan väliin tuli korkea keskusaula Mercatori. Samalla vanhasta julkisivusta tuli muutoksen myötä sisäjulkisivu. Ei liene yllätys, että luentosalitkin ovat saaneet omat kaupalliset sponsorinsa: Osuuskauppa-sali, OP-Pohjola-sali ja LähiTapiola-sali.
Kauppakorkeakoulussa opiskelee noin 3 000 opiskelijaa. Turun kauppakorkeakoulun säätiön jälkeen se siirtyi valtion omistukseen. Vuonna 2010 Turun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto yhdistyivät, jolloin kauppakorkeakoulusta tuli yksi yliopiston tiedekunnista.
Vaikka Turun ensimmäinen tohtoritutkinto valmistui vasta vuonna 1970, on vuosien myötä moni maamme eturivin talouden ammattilainen käynyt juuri Turun kauppakorkeakoulua. Nimet Reijo Karhinen, Lasse Kurkilahti, Paula Lehtomäki, Jukka Vihanto, Tellervo Koivisto jne. kuulostavat tutuilta. Onpa moni kauppatieteen maisteri tehnyt työuraansa ihan muualla kuin kaupallisella alalla, kuten ulkomaantoimittaja Mika Hentunen, laulaja Anna Puu, kirjailijat Ilkka Remes ja Reijo Mäki sekä Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen.
TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
Osoite: Rehtoripellonkatu 3, Turku.
