Kirkko keskellä kylää, ja kaunis kirkko onkin. Pitkäaikaisen Paattisten kirkkoherra Jukka Järvensivun valtakunnassa seurakuntalaiset saavat nauttia poikkeuksellisen hienosta kirkosta. Yli 100-vuotias jugendtyylinen kirkkorakennus on etenkin sisätiloiltaan ilo silmälle.
Mennään ajassa taaksepäin.
Maaria oli aikoinaan suuri kunta ulottuen Paattisilta Hirvensaloon. Siihen aikaan Turku oli pinta-alaltaan vielä hyvin pieni. Kuntaliitosten myötä Maaria lakkasi kuitenkin olemasta lopullisesti vuonna 1967. Maariaan kuulunut Paattinen oli oma kuntansa vuosina 1937-1973, kunnes sekin liitettiin Turun kaupunkiin. Vaikka Paattisilla on asukkaita alle pari tuhatta, käsittää se kuitenkin neljäsosan nyky-Turun pinta-alasta.
Paattinen mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvulla. Seurakuntana se kuului pitkään Maarian seurakuntaan. Vuodesta 1937, Paattisten muodostaessa oman kunnan, seurakuntakin oli itsenäinen. Kuntaliitoksen myötä vuonna 1973 Paattisten seurakunta liittyi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Puolentoista tuhannen jäsenen seurakunta toimii kuitenkin edelleen itsenäisenä.
Paattisten vaaleaksi maalattu hirsirunkoinen ristikirkko sijaitsee pienen mäen päällä, samalla paikalla, missä nykyisen kirkon kaksi edeltäjääkin. Ensimmäinen saarnahuone rakennettiin 1500-luvulla. Seuraava punamullattu kirkko valmistui 1787. Sen rapistuessa päätettiin rakentaa kokonaan uusi. Lääninarkkitehti Helge Ranckenin suunnittelema nykyinen kirkko vihittiin vuonna 1909.
Viereinen Mikael Piimäsen rakentama kellotapuli on kirkkoa vanhempi, sillä se on vuodelta 1813. Kirkkomaan ohessa on myös ruumishuone, pappilan vanha aitta ja 1800-luvun lainamakasiini, johon on sijoitettu Paattisten kotiseutumuseo. Kirkon eteläpuolella virtaa Paattistenjoki, joka vaihtaa alajuoksulla nimekseen Vähäjoki ennen sen yhtymistä Koroisissa Aurajokeen. Kirkkomaan vieressä sijaitsee arkkitehti Pekka Pitkäsen 1970-luvulla suunnittelema seurakuntatalo.
Paattisten kirkko on ulkoapäin ihan sievä, mutta se ei suuremmin poikkea muista samanikäisistä puukirkoista. Sen sijaan astuessa kirkon sisätiloihin moni ensikertalainen hämmästyy. Valo suorastaan tulvii suurista ikkunoista. Vaaleat pastellisävyt korostavat sisätilojen valoisuutta sekä viime vuosisadan vaihteen tyylikästä jugendtunnelmaa.
Katse kiinnittyy katosta roikkuviin lahjoituksina saatuihin kolmeen komeaan kristallikruunuun. Kerrotaan, että niistä vanhin, empiretyylinen kristallikruunu, tuotiin varovasti kantamalla Turusta asti. Tiet olivat siihen aikaan 1800-luvulla vielä huonossa kunnossa. Toinen, italialaistyylinen kruunu, on sekin 1800-luvulta. Kolmas, böömiläistyylinen kristallikruunu, on saatu sekin lahjoituksena vuonna 1900-luvun alkuvuosina.
Katosta roikkuu myös kolme 1700-luvun messinkistä kynttiläkruunua, jotka olivat jo edellisessä kirkossa. Alttarin puoleisen seinän krusifiksi on peräti Paattisten ensimmäisestä kirkosta. Alttaritaulu on vuodelta 1920. Kirkon empiretyylinen kaappikello on vuodelta 1826.
1950-luvulla aika oli toinen, sillä jugendhenkiset yksityiskohdat koettiin ehkä vanhanaikaisina tai liian koristeellisina. Silloin tehtyjen muutostöiden yhteydessä moni kaunis yksityiskohta katosi. Onneksi jo 1980-luvulla tultiin toisiin ajatuksiin ja kirkko palautettiin alkuperäiseen 1900-luvun alun asuunsa.
PAATTISTEN KIRKKO
Osoite: Paattistentie 847, Paattinen.
