Intiimiä tunnelmaa tihkuva. Sopivan pieni. Yksinkertaisen tyylikäs, mutta silti historiallista arvokkuutta huokuva. Idyllinen sijainti saaressa ja vieläpä meren äärellä vahvistaa valinnan. Ei siis ihme, että Kakskerran kirkko on kesäisin erittäin suosittu vihkikirkko.
Monet, jotka eivät ole edes Martinseurakunnan jäseniä, haluavat sanoa ”Tahdon” juuri täällä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kesäisiä viikonloppuja on rajallinen määrä ja on muitakin juuri tästä kirkosta kiinnostuneita vihkipareja.
Kesäkuukausien aikana jumalanpalveluksia järjestetään Kakskerrassa tiettyinä sunnuntaina. Talvella harvakseltaan. Eli, jos on kiinnostunut kurkkaamaan kirkon sisätiloihin, kannattaa etukäteen varmistaa Martinseurakunnan sivuilta tapahtumien ajankohdat. Kakskerran kirkossa järjestetään hyvän akustiikan ansiosta myös konsertteja.
Kirkon on suunnitellut Saksassa syntynyt Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Kirkko vihittiin käyttöön joulukuussa vuonna 1769. Monista muista saman ajan kirkoista poiketen kakskertalaiset halusivat ehdottomasti kivikirkon, ei puusta tehdyn.
Paikan valinta ei ollut sattumaa, sillä tarinan mukaan paikalliset kalastajat ehdottivat kirkon nykyistä paikkaa. Kalastajat olivat saaneet runsaan saaliin. Niinpä saarelaiset päättivät rakentaa kirkon paikkaan, joka vaikutti siunatulta.
1700-luvulla kirkkoa rakentaessa Kakskerta ja viereiset saaret Satava sekä Kulho kuuluivat Kaarinaan. Kakskerrasta tuli itsenäinen kunta vasta vuonna 1936. Hirvensalo kuului silloiseen Maarian kuntaan ja se liitettiin osaksi Turkua vuonna 1944. Lopulta asukasluvultaan eräs Suomen pienimmistä kunnista myös Kakskerta liitettiin Turkuun vuonna 1968.
Erikoista on se, että Kakskerran seurakunta liitettiin Turun Martinseurakuntaan jo vuonna 1959 eli useita vuosia aikaisemmin ennen varsinaista kuntaliitosta.
Kakskerran kirkko on pieni (240 istumapaikkaa), suorakulmainen ja yksilaivainen. Kirkkosalin kattona on laudoista tehty kaareva tynnyriholvi, johon on ikuistettu kolme koristeellista ruusuketta.
1940-luvulla kirkossa tehtiin muutostöitä arkkitehti Erik Bryggmanin johdolla. Kiinteä sisustus meni uusiksi lähes kokonaan. Muun muassa kirkon länsipäähän rakennettiin parvi. Myös alttarikaide on Bryggmanin suunnittelema. Uusiksi meni myös kirkon lattia. Tilalle tuli tiilinen lattia ja kirkko sai myös uudet siniset penkit.
Bryggmanin kädenjälki näkyy myös alttariseinässä, jota koristaa arkkitehdin suunnittelema risti. Värikäs ehtoollista kuvaava taulu on 1600-luvulta. Koska tilaa on pienessä kirkossa rajallisesti, kulku koristeelliseen saarnastuoliin tapahtuu ovelasti sakastin puolelta osin muurin sisällä.
Kakskerran kirkko rakennettiin Brinkhallin kartanon omistajan Gabriel Bonsdorffin (1762-1831) maille. Hän omisti kartanon varakkaan vaimonsa Anna Adolfina Buschin kanssa. Turun Akatemian lääketieteen professori Bonsdorffista tuli maamme ensimmäinen arkkiatri, jonka jälkeen Venäjän keisari Aleksanteri I aateloi hänet von Bonsdorffiksi. Kivimuurin reunustamalla kirkkomaalla on von Bonsdorff -suvun empiretyylinen hautakappeli vuodelta 1831.
Arkkitehti Anton Wilhelm Arppe piirsi kirkon viereen puisen kellotapulin vuonna 1824. Arppe tunnettaan useiden suomalaisten puukirkkojen suunnittelijana.
Hautausmaalla on myös arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema sankarihauta.
Pienen hautausmaan hautakivissä on kakskertalaisille tuttuja nimiä, mutta löytyypä täältä tunnettujakin henkilöitä, kuten vuonna 2005 kuollut Tamara Lund (Ionita). Myös legendaarisen Einespalan omistaja Aune Wahlroosin viimeinen leposija löytyy Kakskerran hautausmaalta. Uudenmaantullin Einespala, Turun ensimmäinen yökuppila, oli klassikko. Riuskaotteisen ”Wahlrooskan” tunsivat kaikki.
Museovirasto on määritellyt Kakskerran kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
KAKSKERRAN KIRKKO
Osoite: Kakskerran kirkkotie 110, Turku.
