VARSINAIS-SUOMI – TURKU – Tiesitkö, että alkuaikoina Turun Urheilupuistoon oli pääsymaksu, sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen 400 metriä pitkä kalteva pyöräilyrata, vielä 1960-luvulla kallion laella oli hyppyrimäki, Urheilupuistossa järjestettiin moottoripyöräkilpailuja ja pelattiin pääsarjatason jääkiekkoa ennen Kupittaalle siirtymistä.
Muutos on ollut melkoinen. Vielä yli 100 vuotta sitten Urheilupuiston alue oli hoitamatonta ja puutonta avokalliota. Idea ainoastaan urheilulle pyhitetystä paikasta virisi 1800-luvun viimeisinä vuosina. Turun kaupunginvaltuusto myönsi alueen vuokralle Turun Urheilunystäväin yhdistykselle, jonka kontolle tuli Urheilupuiston kehittäminen.
Urakasta tuli melkoinen. Pelkästään multaa raijattiin kymmeniä tuhansia hevoskärryllisiä. Iso osa irtomaasta meni puiston alueella sijainneiden luonnonlammikoiden täyttämiseen. Opettajatyönsä ohella lehtori August Blombergilla, Turun Urheilunystäväin puuhamiehellä, oli merkittävä panos urheilupuiston kehittäjänä.
Eräässä vaiheessa alueelle suunniteltiin jopa tontteja huvila-asutukselle. Idea ei onneksi koskaan toteutunut. Yksi koristeellinen puuhuvila sentään valmistui, lehtori Blombergin oma asunto, joka on yhä pystyssä.
Aatteelliselle yhdistykselle Urheilupuiston ylläpito osoittautui lopulta ylivoimaiseksi. Niinpä puisto siirtyi Turun kaupungin hallintaan vuonna 1943. Sitä ennen monien yhä muistama puinen katsomo oli jo valmistunut. Se nousi vuonna 1933 samalla paikalla olleen ravintolapaviljongin tilalle. Nykyinen betonikatsomo valmistui 1980-luvun lopulla. Paavo Nurmen 100-vuotissyttäreiden kunniaksi vuonna 1997 yleisurheiluareena nimitettiin Paavo Nurmen stadioniksi. Stadionin maavallikatsomot valmistuivat 1970-luvulla.
Merkittävä osa turkulaista palloiluhistoriaa on Urheilupuiston Yläkenttä. 1920-luvulla alueella ollut lammikko täytettiin ja maa tasattiin jalkapallokentäksi. Pian valmistui myös puinen katsomorakennus, jonka ilmeisesti joku ohikulkija tuikkasi tuleen 1980-luvulla. Tilalle rakennettiin nykyinen betonirakenteinen katsomo.
1950- ja 1960 -luvuilla Turun Urheilupuistolla oli legendaarinen maine. Sen hiilimurskarataa pidettiin maailman nopeimpana. Eipä siis ihme, että Turku houkutteli useita yleisurheilun maailmantähtiä ennätysten murskajaisiin. Puiston portin kupeeseen ikuistettu taulu kertoo parista kymmenestä maailmanennätyksestä, joista viimeisin on Ron Clarken juoksema 10 0000 metrin maailmanennätys vuodelta 1965. Paavo Nurmen lukuisista maailmanennätyksistä vain yksi syntyi Turussa.
Eräs ikimuistoisimmista kilpailuista oli vuoden 1957 kolmen Olavin juoksu. Olavi Salsola ja Olavi Salonen juoksivat samalla ajalla uuden 1 500 metrin maailmanennätyksen. Kolmanneksi tuli Olavi Vuorisalo.
Vaikka Urheilupuiston perusilme on säilynyt, paljon on vuosikymmenien aikana myös muuttunut. Hiilimurska on vaihtunut tartanista nykyiseen mondo-pinnoitteeseen. Suomen ensimmäisen kunnallisen urheiluohjaajan, Paavo Karikon, mukaan nimetty Karinkon lenkki on vaihtunut purusta kivituhkaan. Puistossa pelataan nykyään amerikkalaista jalkapalloa, beach volleyta ja frisbeegolfia sekä tehdään voimaharjoittelua ulkokuntosalilaitteilla. Sen sijaan tennistä on pelattu Urheilupuistossa jo heti sen perustamisesta alkaen.
Viimeisin uudistus on Alavälikentän kunnostaminen. Juoksusuora on pinnoitettu Mondo-kestopäällysteellä. Hiekkakentän päällä on nyt tekonurmi. Kuka tahansa pääsee kokeilemaan uudistettua oheisharjoittelualuetta.
Yhtenä kesänä kaupunkifestivaali Down By The Laituri sai erikoisluvan Yläkentän käyttöön, koska sen tekonurmi meni vaihtoon. Nyt Yläkentällä on jalkapalloilijoiden iloksi uusi hieno alusta. Erikoista oli se, että DBTL sai luvan toistamiseen käyttää Urheilupuiston Yläkenttää kaupunkifestivaalin järjestämiseen.
