Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.
VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Hirvensalon Lauttarannassa on maahan upotettu suorakaiteen mallinen teräskehikko viehkeällä naispatsaalla koristeltuna. Metallinen muistotaulu kertoo, mistä on kyse: Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen työskenteli tällä paikalla sijainneessa ateljeessa vuosina 1923-1927.
Muistijälki-niminen ympäristötaideteos valmistui Wäinö Aaltosen (1894-1966) syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 1994. Sen on suunnitellut arkkitehti Juhani Pallasmaa. Teoksen yhtenä osana on valos Aaltosen Muusa-veistoksesta.
Räätälimestari Matti ja Ida Aaltosen kuusihenkinen perhe asui Hirvensalossa useammassa eri osoitteessa, joista yksi oli Lauttarannassa sijaitseva kotitalo. Vanhan Kakskerrantien toisella puolella rinteessä, vastapäätä edellä kerrottua muistomerkkiä, sijaitsee Wäinön lapsuudenkoti. Turun kaupungin omistama punainen räätälinmökki pihapiireineen on suojeltu. Rakennus onkin säilynyt Aaltosten aikaisessa asussaan.
Wäinö syntyi Karinaisissa. Syntymäkodin Karinaisten Mäenpään kylään on pystytetty luonnonkivinen muistomerkki. Sen kuparilaatassa on teksti: Tällä paikalla sijainneessa Uudentalon tilan sivurakennuksessa syntyi kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltonen 8.3.1894.
Aaltosen perhe muutti vuonna 1902 Hirvensaloon, joka kuului siihen aikaan Maarian kuntaan. Hirvensalosta tuli osa Turkua vasta vuonna 1944. Wäinö oli siis lapsuudessaan ja nuoruudessaan maarialainen, ei turkulainen.
Hirvensalossa Aaltosen perhe asui neljässä eri paikassa: 1902 Vastmäessä, 1902-03 Merilän torpassa ja 1903-05 Cederqvistin talossa Honkaistenrannassa sekä vuodesta 1905 lähtien omassa talossaan Lauttarannassa. Viimeksi mainittua Wäinö piti varsinaisena lapsuudenkotinaan.
Aaltonen opiskeli Turun piirustuskoulussa, mutta muutti pian Helsinkiin. Kuvanveistäjä palasi Hirvensaloon vuonna 1923 uuden ateljeen valmistuttua Lauttarantaan kotitalonsa läheisyyteen. Vuonna 1927 Aaltonen muutti pysyvästi Helsinkiin.
Hirvensalon ateljee oli seitsemän metrin korkuinen, joten siellä oli tilaa veistää suurempiakin teoksia. Lauttarannan verstaalla ovat syntyneet muun muassa Paavo Nurmen juoksijapatsas, Tampereen Hämeensillan Eränkävijä, Tampereen Aleksis Kivi -monumentti ja Turun punagraniittinen Lilja-patsas. Hirvensalon ateljee vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se purettiin sodan jälkeen.
Kun Aaltonen vietti 70-vuotissynttäreitään, Turun kaupunki päätti muistaa päivänsankaria, kuuluisaksi tullutta kuvanveistäjää, perin arvokkaalla tavalla. Wäinö Aaltosen museo valmistui vuonna 1967, tosin Aaltonen kuoli vuotta aikaisemmin. Museorakennuksen on suunnitelleet arkkitehdit Matti ja Irma Aaltonen, eli Wäinön poika ja miniä. Aaltonen itsekin kerrotaan olleen innokkaasti mukana museorakennuksen suunnittelussa. Museo omistaa lahjoituksena saatuja Aaltosen teoksia.
Konserttitalon edessä sijaitseva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -veistos on Turun kaupungin tilaama työ Aaltoselta. Se on Turun ja Göteborgin kaupunkien ystävyyspatsas. Se lahjoitettiin kiitokseksi yhteistyöstä ja tuesta sotavuosina. Alkuperäisteos on Göteborgissa ja kaksoiskappale Turussa Puutorilla. Veistos paljastettiin vuonna 1955.
Liljan patsaan ohella eräs tunnetuimpia Aaltosen töitä Turussa on Genius ohjaa nuoruutta, vuonna 1961 paljastettu suihkukaivoveistos Turun Yliopistonmäellä. Patsaan lahjoitti vuorineuvos Veli Arvonen. Irvileukaisten opiskelijoiden mukaan patsas osoittaa suoraan ravintola Hämeenporttiin.
Aaltonen kuoli Helsingissä vuonna 1966. Hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset. Aaltonen on haudattu sukuhautaan Turkuun Maarian kirkon kirkkomaalle. Komea keskiaikainen kirkko oli sekin aikaisemmin osa Maarian kuntaa.
Lue myös Paavo patsastelee viidessä eri paikassa.
WÄINÖ AALTOSEN LAPSUUDENKOTI
Osoite: Kakskerrantie 24, Turku.
