Turun lentosataman paviljonki, nykyinen Turun Pursiseuran seuramaja ja ravintola.
VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Nuorella arkkitehtiopiskelijalla Totti Soralla oli poikkeuksellinen idea. Hän esitti diplomityössään ison lentokentän rakentamista Turun Ruissaloon. Kuulostaa tämän päivän turkulaisen mielestä erikoiselta ratkaisulta. Tosin aika oli toinen. Elettiin vuotta 1931, aikaa ennen Artukaisten lentokenttää.
Tuleva Turun kaupunginarkkitehti Sora oli ajan hermolla. Lentoliikenne kehittyi ja Turun kaupunginvaltuusto asetti komitean vuonna 1925 valmistelemaan ensimmäisen siviililentoaseman rakentamista Turkuun. Kaupunkiin haluttiin maalentokenttä.
Vuonna 1906 perustetun Turun Pursiseuran vierasvenesatama sijaitsee Ruissalon saaressa. Nykyiselle paikalleen seura siirtyi Hirvensalon Jänissaaresta vuonna 1942. Turun Pursiseura vuokrasi Ruissalon rakennuksineen Turun kaupungilta.
Monelle tulee yllätyksenä, että Pursiseuran satama toimi alun perin Suomen ensimmäisenä siviililentokenttänä. Ruissalon lentosatama sijaitsi saarella vuosina 1927-1938. Se oli aikaa, kun liikennöitiin vesilentokoneilla. Toinen tärkeä siviili-ilmailun lentopaikka Suomessa oli Helsingin Katajanokan lentosatama.
Nykyinen Pursiseuran tyylikäs ravintolarakennus toimi lentoaseman toimisto- ja odotushuoneena. Sisätiloissa oli myös jo silloin ravintola.
Turussa oli ennen Ruissalon lentoasemaa käytössä Vähä-Heikkilän lentosatama, mutta se oli puolustusvoimien käytössä. Lisäksi se sijaitsi Aurajokisuussa liian lähellä kaupunkia ja oli vaaraksi jokilaivaliikenteelle.
Turussa toivottiin maalentokenttää, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin Ruissalon lentosatamaan. Suunnitelma nytkähti liikkeelle, kun pankinjohtaja ja valtiopäivämies Tor Grotenfelt myi Turun kaupungille vuonna 1926 omistamansa huvilan. Sen oli suunnitellut Alexander Nyström muutamaa vuotta aikaisemmin. Turkulainen suunnitteli kauniita rakennuksia kotikaupunkiinsa, kuten Biologisen museon ja Park Hotelin. Lentosataman myötä Grotenfeltin huvila muutettiin terminaalirakennukseksi.
Ensimmäinen virallinen reittilento Ruissalon lentosatamasta tehtiin toukokuun alussa 1927.
Kuulostaa nyt alkeelliselta toiminnalta, mutta Ruissalon lentosatama mahdollisti kuitenkin päivittäiset lentoyhteydet Tukholmaan, Helsinkiin ja Tallinnaan. Pääkaupunkiin lensi tunnissa. Lentoaika Tukholmaankin oli vain puolitoista tuntia. Ruotsin puolelta pääsi siirtymään edelleen Keski-Euroopan kaupunkeihin. Olipa tasavallan presidenttikin puolisoineen tuttu näky Ruissalon lentosatamassa.
Lentoliikenteen vilkastuessa oli tarve korvata lentosatamat maalentokentillä. Kelirikkokin haittasi lentotoimintaa. Arkkitehti Totti Soran ehdotus oli yhdistää Ruissalon lentosatama lähelle rakennettavaan maalentokenttään. Jälkimmäinen rakennettaisiin läheiselle peltoaukeamalle. Kyseessä on maisema, joka avautuu Kasvitieteellisen puutarhan ja tienreunassa sijaitsevan Choraeuksen lähteen edustalle.
Turun lentokenttä hanke oli poikkeuksellinen, sillä Suomessa ei ollut ainuttakaan siviilikäyttöön tarkoitettua maalentokenttää, ei edes Helsingissä. Ruissalo todettiin tonttihinnaltaan edulliseksi, mutta kuitenkin hankalaksi paikaksi toteuttaa. Se olisi vaatinut kallioleikkauksia, tammimetsän harventamista ja uusien tielinjauksien vetämistä.
Uudeksi paikaksi valikoitui Artukainen.
Grotenfeltin huvila jatkoi osin samassa käytössä kuin lentosataman aikanakin. Vuodesta 1942 huvilassa on toiminut Turun Pursiseuran seuramaja, toimistotila ja ravintola. Alkuperäinen sisustus on yhä aistittavissa. Paikan historiasta ja purjehduksesta muistuttavat myös seinille ripustetut taulut ja hyllyjen pokaalit, jotka koristavat ravintolaa. Kesäsesongin aikana avoinna oleva ravintola ei ole tarkoitettu ainoastaan pursiseuran jäsenille, vaan kaikki nälkäiset ja janoiset ovat tervetulleita. Sisälle voi astua uteliaisuudestaankin.
RUISSALON LENTOSATAMA / TURUN PURSISEURA
Osoite: Pursiseuranranta 30, Turku.
