Kierros arkkitehtien jalanjäljillä Turun hautausmaalla

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Nimet Chiewitz, Bassi, Heideken, Gylich ja Strandell vievät ajassa kauas Turun kaupungin menneisyyteen. Sen sijaan nimet Sora, Hindersson, Krook, Pitkänen, Riihimäki, Pietilä ja Bryggman ovat lähimenneisyyden arkkitehtejä.

Yhteistä heille ole viimeinen leposija, Turun hautausmaa.

Hautakivi saattaa olla vaatimaton ja ajan myötä myös sellaisessa kunnossa, että vainajan nimen erottaminenkin jo tuottaa vaikeuksia. Mutta, kun on kyse Turussakin vaikuttaneista arkkitehdeistä, on kaupunkikuvaan jäänyt useita edesmenneiden suunnittelijoiden piirustuspöydillä syntyneitä ”muistomerkkejä”.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sähköinen hautahakupalvelu tarjoaa teemakierroksen tunnettujen arkkitehtien haudoilla. Kierros vie mielenkiintoisine tarinoineen neljätoista arkkitehdin hautakiven luo.

1. Totti Sora 1903-1955

2. Pekka Pitkänen 1927-2018

3. G.T.P. Chiewitz 1815-1862

4. C.J. Von Heideken 1832-1888

5 .Charles Bassi 1772-184o

6. August Krook 1860-1935

7. Pehr Johan Gylich 1786-1875

8. Frithiof Strandell 1865-1925

9. Johan Eskil Hindersson 1869-1941

10. Hugo Neuman 1847-1906

11. Heimo Riihimäki 1907-1962

12. Erik Bryggman 1891-1955

13. Carin Bryggman 1920-1993

14. Reima Pietilä 1923-1993 ja Raili Pietilä 1926-2021

TOTTI SORA 1903-1955

Totti Sora oli turkulainen arkkitehti, joka valmistui teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1930. Sora toimi Turun apulaiskaupunginarkkitehtina vuosina 1934-1939 sekä kaupunginarkkitehtina vuodesta 1939. Soran suunnittelemia rakennuksia Turussa ovat esimerkiksi Pansion koulu, Turun linja-autoasema (yhdessä Harald Smedbergin kanssa), sekä Martinkirkko (yhdessä Gunnar Wahlroosin kanssa).

PEKKA PITKÄNEN 1927-2018

Pekka Pitkänen oli yksi merkittävimmistä turkulaisista arkkitehdeista. Pitkänen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953, jonka jälkeen hän perusti oman arkkitehtitoimistonsa yhdessä arkkitehti Olli Vahteran kanssa. Myöhemmin Pitkänen siirtyi toimimaan oman yksityisen toimistonsa kautta.

Pitkänen on suunnitellut rakennuksia ympäri Suomea, mutta pääosa hänen tuotannostaan löytyy silti Turusta. Erityisen hyvin Pitkäsen kädenjälki näkyy Suikkilan lähiön pohjoisessa osassa, jossa lähes kaikki rakennukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat Pitkäsen suunnittelemia. Asuinrakennusten lisäksi Pitkäsen tuotantoon kuuluu runsaasti myös muita rakennustyyppejä, kuten teollisuus- ja liikerakennuksia sekä kirkkoja.

GEORG CHIEWITZ 1815-1862

Georg Chiewitz oli ruotsalaissyntyinen arkkitehti, joka kuitenkin työskenteli suurimman osan urastaan Suomessa. Ruotsista Suomeen muutettuaan Chiewitz toimi aluksi Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina, sekä myöhemmin Turun kaupunginarkkitehtina vuosina 1860-1862.

Chiewitzin voidaan myös katsoa kouluttaneen kokonaan uutta arkkitehtisukupolvea, sillä työnsä lomassa hän luennoi ja opetti toimistollaan monia tulevia kollegoitaan. Chiewitzin saamat töiden tilausmäärät kasvoivat uran huippuvuosina niin suuriksi, että hänen oli myös välttämätöntä kouluttaa itselleen apuvoimia kaikkien töiden toteuttamiseen.

Chiewitzin tunnettuja töitä on nähtävillä erityisesti Turun ja Porin alueella sekä satunnaisesti myös muualla Suomessa. Arkkitehdin kynästä ovat syntyneet esimerkiksi Ruissalon villat Haga ja Roma, Helsingin ruotsalainen teatteri sekä Keski-Porin kirkko. Rakennusten lisäksi Chiewitz on suunnitellut myös useiden kaupunkien, kuten Porin, Maarianhaminan ja Uudenkaupungin asemakaavat.

CARL JOHAN VON HEIDEKEN 1832-1888

Carl Johan Von Heideken oli ruotsalainen arkkitehti, joka kuitenkin toimi koko ammatillisen uransa ajan Suomessa. Von Heideken toimi uransa alkuvaiheessa Porin kaupunginarkkitehtina ja siirtyi sen jälkeen työskentelemään Helsinkiin. Turun kaupunginarkkitehdiksi hänet nimitettiin vuonna 1865 ja muutaman vuoden päästä tämän jälkeen koko Turun ja Porin lääninarkkitehdiksi.

Heidekenin tunnetuimpia suunnittelutöitä ovat esimerkiksi Sippolan, Kullaan ja Keski-Porin kirkot, sekä Porin pakka- ja vaakahuone, joka toimii nykyisin Porin taidemuseona. Von Heidekenin nimi on turkulaisille tuttu myös Carl Johanin lääkärinä toimineen pojan Carl von Heidekenin (1856-1914) perustaman synnytyssairaalan ansiosta.

CHARLES BASSI 1772-1840

Torinolaislähtöinen Charles Bassi oli ensimmäinen Suomessa vakituisesti toiminut arkkitehtikoulutuksen saanut arkkitehti ja Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö. Bassi kouluttautui työhönsä Tukholman taideakatemiassa ja opiskeli myös jonkin aikaa Roomassa. Suomeen arkkitehti päätyi aloitettuaan yhteistyön arkkitehtikollega Carl Christoffer Gjörwellin kanssa.

Bassi suunnitteli uransa aikana erityisesti kirkkorakennuksia, joista suuri osa on edelleen olemassa ja alkuperäisessä tarkoituksessaan toimivia. Bassin kädenjälki näkyy myös Turun hautausmaalla, sillä arkkitehti suunnitteli alkuperäisen hautausmaan kaavan vuonna 1807 avatulle hautausmaalle.

AUGUST KROOK 1860-1935

Venäjällä syntynyt ja koulutuksensa osittain Saksassa saanut arkkitehti August Krook loi mittavan ja edelleen tunnetun uran Suomessa. Krook asui lapsuutensa ja nuoruutensa Turun keskustassa sekä Kakskerrassa sijaitsevassa Brinkhallin kartanossa, joka tunnetaan nykyisinkin rikkaasta ja monivaiheisesta historiastaan.

Arkkitehdin uransa Krook aloitti Porissa, jonka kaupunkikuvassa hänen arkkitehtoninen kädenjälkensä näkyy yhä vahvasti. Krookin tunnetuimpiin töihin kuuluvatkin Porin nykyinen kaupungintalo, eli alun perin asuinkäyttöön rakennutettu Junneliuksen palatsi sekä Porin puuvillatehtaan rakennuskokonaisuus.

Turussa työskentelyn Krook aloitti 1900-luvun alussa, jolloin hän muutti toimistonsa takaisin lapsuutensa kotikaupunkiin. Krookin suuria ja tunnettuja töitä Turussa olivat Eerikin- ja Käsityöläiskadun kulmassa sijainnut Beetlehem-kirkko sekä Humaliston- ja Yliopistonkadun kulmassa sijainnut elokuvateatteri Casino. Kumpikin kulmarakennus on sittemmin purettu.

Nykyisestä Turusta saattaa kuitenkin löytää Krookin kädenjälkeä edelleenkin, sillä esimerkiksi Linnankatu 17:ssa sijaitseva jugend-tyylinen kivitalo sekä torin laidalla olevat Affärcentrumin talo sekä Turun synagoga ovat kaikki hänen suunnittelemiaan. Turun hautausmaalla sijaitsevalta Juutalaisten hautausmaalta löytyy niin ikään Krookin suunnittelema pieni kappeli.

PEHR JOHAN GYLICH 1786-1875

Arkkitehti Pehr Johan Gylich syntyi Ruotsin Boråsissa vuonna 1786. Hän muutti Turkuun 1810-luvulla toimien ensin kauppiaan ammatissa. Gylichillä ei tiettävästi ollut sotilaskoulutuksen lisäksi muuta koulutusta, mutta useiden luottamustoimien kautta luotu asema pätevöitti häntä, ja lopulta hänet valittiin Turun kaupunginarkkitehdiksi palon jälkeisiksi vuosiksi 1829-1859.

Koulutuksen saaneita arkkitehteja ei tuon ajan Suomessa juuri ollut, joten palon jälkeisessä Turussa oli muutoinkin välttämätöntä antaa rakennusten suunnitteluoikeus myös kouluttamattomille arkkitehdeille.

Gylich suunnitteli Turkuun yli 300 rakennusta, joista valtaosa oli puutaloja, vaikka joukkoon mahtui myös muutamia suuria kivirakennuksia. Gylichin rakennuksista suurin osa edustaa empiren tyylisuuntaa, mistä syystä häntä on kutsuttu myös ”Turun Engeliksi”.

Gylichin tunnetuimpia töitä Turussa ovat Turun vanha raatihuone, Hjeltin talo Vanhalla suurtorilla, Ekblomin talo jokirannassa sekä Turun ruotsalainen teatteri, jonka Gylich suunnitteli yhdessä Carl Ludvig Engelin kanssa.

Turun kaupunkirakentamisen lisäksi Gylichin kädenjälki näkyy myös useissa Satakuntalaisissa kirkoissa. Arkkitehti on suunnitellut muun muassa Kiikoisten ja Mouhijärven kirkot, sekä Kokemäellä sijaitsevan Pyhän Henrikin saarnahuonetta ympäröivän uusgoottilaistyylisen kappelin.

FRITHIOF STRANDELL 1865-1925

Frithiof Strandell oli suomalainen arkkitehti. Strandell suunnitteli uransa aikana lukuisia uusrenessanssi- ja jugendtyylisiä rakennuksia, joista suurin osa sijaitsee Turussa. Strandell kouluttautui ammattiinsa ensin Suomessa, ja kierteli sen jälkeen Eurooppaa tutustuakseen eri maiden arkkitehtuurityyleihin.

Arkkitehtina Strandell toimi niin Helsingissä kuin Turussakin, aloittaen uransa ensin muiden toimistojen palkkalistoilta, minkä jälkeen hän perusti lopulta oman arkkitehtitoimistonsa. Strandellille tarjottiin myös virkaa Turun kaupungin arkkitehtina, mutta hän ei ottanut paikkaa vastaan, sillä hän arvotti aina perhe-elämän uraansa korkeammalle.

Strandellin suunnittelemia taloja voi edelleen löytää ympäri Turkua. Rakennuksista tunnetuimpia ovat muun muassa Verdanin talo Aurakadulla, Priman talo Yliopistonkadulla sekä Turun Osakepankin talo. Turun hautausmaalla Strandellin kädenjälkeä voi nähdä ”Keltaisessa talossa”, joka sijaitsee lähellä hautausmaan Vasaramäen puoleista porttia.

JOHAN ESKIL HINDERSSON 1869-1941

Arkkitehti Johan Eskil Hinderson aloitti uransa Helsingissä toimien rakennusmestarina. Koulutuksensa hän oli saanut Helsingin polyteknillisessä opistossa. Vuosisadan vaihteessa Hinderson siirtyi arkkitehdin tehtäviin Kuopioon, jossa hän suunnitteli pääasiassa puurakennuksia.

Turussa Hinderson vaikutti 1900-luvun puolella kaupunginarkkitehdin tehtävissä, ja hänen jugend-tyylisiä rakennuksiaan on kaupungissa edelleenkin useita.

Hinderson tunnettiin ja tunnetaan edelleen suurten julkisten kohteiden, kuten sairaaloiden ja koulujen suunnittelijana. Hindersonin tunnetuimpiin turkulaisiin töihin kuuluvat Kerttulin koulu, Turun keskuspaloasema sekä koristeelliset Mustainveljesten portaat, jotka johtavat Samppalinnanmäelle.

HUGO NEUMAN 1847-1906

Hugo Neuman oli oululaislähtöinen arkkitehti ja insinööri sekä Verlan puuhiomon perustaja. Neuman opiskeli tekniikan alaa ensin Vaasan teknillisessä reaalikoulussa ja sen jälkeen Zürichin polyteknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui insinööriksi.

Valmistumisensa jälkeen Neuman työskenteli Riihimäki-Pietari -rautatiellä, mutta kiinnostui jo pian Verlankosken varrella sijaitsevasta tontista, joka tarjosi mahdollisuuden puuhiomon toiminnalle. Lopulta Neumanin perustama Verlan ensimmäinen hiomo aloittikin toimintansa tuolla paikalla vuonna 1872.

Verlan ensimmäinen tehdas kärsi kuitenkin taloudellisista vaikeuksista ja lopulta tulipalo tuhosi hiomon rakennukset vuonna 1876 lopettaen sen toiminnan kokonaan. Verlan nykyinen tehdasalue onkin siis Neumanin perustaman tehtaan seuraaja.

Jo hieman ennen Verlan tehtaan toiminnan loppumista Neuman siirtyi takaisin rautatietöiden pariin. Hän aloitti työt Turussa Valtionrautateiden ratainsinöörin virassa vuonna 1874 toimien samalla myös arkkitehtina.

Eniten Neumanin suunnittelemia rakennuksia löytyy Oulusta, jonka palon jälkeisessä uudelleenrakennusvaiheessa Neuman sai useita toimeksiantoja entiseltä kotikaupungiltaan.

Turussa Neumanin suunnittelemia rakennuksia voi löytää päärautatieaseman läheisyydestä, jonne Neuman on suunnitellut esimerkiksi vuonna 1786 valmistuneen veturitallin sekä vanhan konepajan pajan. Molemmat rakennukset ovat suojeltuja ja valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusopimuksessa mainittuja. Veturitalli on suojeltu maakunta- sekä yleiskaavassa. Konepajan paja on lisäksi asemakaavassa suojeltu.

Rautatiehen liittyvien rakennusten lisäksi Neuman on suunnitellut Turun Ruissalossa sijaitsevat Villa Gustafsbergin ja Villa Petreliuksen, Naantalin raatihuoneen sekä muun muassa edelleen paikallaan olevan turkulaisen asuinrakennuksen osoitteessa Kristiinankatu 5.

HEIMO RIIHIMÄKI 1907-1962

Heimo Riihimäki oli suomalainen arkkitehti ja taiteilija. Helsinkiläissyntyinen Riihimäki opiskeli ensin ylioppilaaksi Helsingin koelyseosta, minkä jälkeen hän jatkoi arkkitehtuuriopintoihin Teknilliseen korkeakouluun. Arkkitehtuuriin liittyviä opintomatkoja Riihimäki teki Ranskaan, Saksaan ja Ruotsiin. Jo valmistumisensa aikaan Riihimäki oli oman ammattikuntansa keskuudessa tunnettu arkkitehti, sillä hän oli jo opiskelijana mukana useissa suunnitteluprojekteissa.

Yksi kuuluisimmista projekteista oli Helsingin Lasipalatsin suunnittelu, joka toteutui yhdessä Viljo Revellin ja Niilo Kokon kanssa. Lasipalatsi tunnetaan yhä nykyäänkin yhtenä suomalaisen funktionalismin merkkiteoksena.

Arkkitehdin työnsä lisäksi Riihimäki työskenteli myös taidemaalarina ja graafikkona. Hän toimi uransa aikana useissa merkittävissä viroissa ja luottamustehtävissä, kuten Kotkan kaupunginarkkitehtina, Kupittaan Savi Oy:n taiteellisena johtajana ja Turun kaupungin rakennustarkastajana. Riihimäen tuotantoa esitteleviä näyttelyitä on nähty vielä Riihimäen kuoleman jälkeenkin Wäinö Aaltosen museossa vuonna 1970 sekä Helsingin Lasipalatsin näyttelytilassa vuonna 2007.

ERIK BRYGGMAN 1891-1955

Erik Bryggman oli tunnettu turkulainen arkkitehti, joka suunnitteli useita yhä tunnettuja rakennuksia ympäri Suomea. Ennen menestyksekkään uransa alkua Bryggman opiskeli aikansa merkittävien arkkitehtien opissa Teknillisessä korkeakoulussa, minkä lisäksi hänellä oli kiinnostusta myös taidetta kohtaan. Bryggman opiskelikin myös Turun piirustuskoulun oppilaana.

Arkkitehtuurisissa suunnitelmissaan Bryggman suosi lyijykynää ja siitä syntyvää elävän kynän jälkeä. Bryggman oli laajasti verkostoitunut ja hän tekikin uransa aikana yhteistyötä niin muiden nimekkäiden arkkitehtien kuin taiteilijoidenkin kanssa.

Bryggmanin vaikutus Turun modernin kaupunkikuvan muokkautumisessa oli suuri, ja hänen suunnittelemiaan rakennuksia on edelleen löydettävissä eniten juuri Turusta. Bryggmanin tunnetuimpiin töihin kuuluvat Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli, Åbo Akademin Kirjatorni, asuinkerrostalo Atrium sekä Hotelli Hospits Betel (nykyinen Scandic Plaza).

Arkkitehtina Bryggmanin kerrotaan olleen tarkka ja omistautunut. Hän paneutui kaikkiin suunnittelutöihinsä yhtä huolellisesti, riippumatta siitä oliko kyseessä vaatimaton kesämökki vai suuri kaupunkirakennus.

CARIN BRYGGMAN 1920-1993

Carin Bryggman oli turkulainen sisustusarkkitehti. Bryggmanin aikana naispuolisten suunnittelijoiden omat toimistot olivat vielä harvinaisia, mutta tästä huolimatta Carin Bryggman loi alallaan mittavan uran.

Bryggmanin uravalinta ei ollut alusta asti täysin selvä. Hänen kerrotaan harkinneen arkkitehtuurin opiskelua, sekä pohtineen myös tekstiilitaiteilijan uraa vanhempiensa kannustuksen takia. Sisustusarkkitehtina toimiminen tuntui kuitenkin Bryggmanin mielestä hyvältä vaihtoehdolta ja aikanaan ”naiselle sopivammalta ammatilta” kuin arkkitehti.

1940-luvulla Bryggman aloitti työt Turun linnan restaurointihankkeessa yhdessä arkkitehti-isänsä Erik Bryggmanin kanssa. Yksi Bryggmanin edelleenkin tunnetuimmista töistä on juuri pitkäaikainen toimiminen Turun linnan sisustusarkkitehtina. Bryggman ehti suunnitella Turun linnaan runsaasti sekä kiinteitä kalusteita että irtohuonekaluja ja valaisimia, jotka ovat edelleen osa linnan sisustusta.

Muita Bryggmanin töitä Turun alueella ovat esimerkiksi Sibelius-museon ja Åbo Akademin kauppakorkeakoulun sisustuksen suunnittelut. Turun hautausmaalla Carin Bryggmanin suunnittelutyötä voi nähdä Meren uhrien muistomerkissä.

REIMA PIETILÄ 1923-1993 JA RAILI PIETILÄ 1926-2021

Suomalainen arkkitehti Reima Pietilä valmistui arkkitehdiksi teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Pietilä työskenteli suuren osan urastaan yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa heidän yhteisen arkkitehtitoimistonsa kautta. Suunnittelutöiden lisäksi Reima Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina vuosina 1973-1979.

Pietilöiden tuotantoa ei voida tyylinsä puolesta lokeroida mihinkään tiettyyn kategoriaan, sillä Pietilät suhtautuivat jokaiseen suunnittelutyöhön ainutkertaisena ja yksilöllisenä prosessinaan. Sekä Reima että Raili Pietilä ovat korostaneet myös alitajunnan, improvisoinnin ja leikkisyyden osuutta arkkitehtuurin suunnittelussa.

Pietilöiden arkkitehtitoimiston tunnettuja töitä ovat esimerkiksi Kalevan kirkko Tampereella, Tapiolassa sijaitseva Suvikummun asuntoalue, Päiväkoti Taikurinhattu Porissa sekä Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso.

(Hautakivestä puutuu Reima ja Raili Pietilän nimet)

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO