Erik Bryggman (1891-1955), kuuluu niihin arkkitehteihin, joiden kädenjälki näkyy synnyinkaupungissaan Turussa useissa eri paikoissa. Betel-kirkon torni, Hospits Betel, Asunto-osakeyhtiö Atrium, Sammon talo, Hotelli Seurahuone, Åbo Akademin Kirjatorni, Kåren, Chemicum, Vilénin korkkitehdas, Turunmaan sairaala, Asunto Oy Läntinen Rantakatu 21, Asunto Oy Kellonsoittaja, Kupittaan jalkapallostadionin olympiakatsomo, Turun ylioppilastalot A ja C, Laivateollisuuden asuinalue Pansiossa…lista on pitkä ja tässäkin on vain pieni osa Bryggmanin piirtämistä Turun kohteista.
Myös muualla Suomessa voi ihailla turkulaisen arkkitehti Bryggmanin aikaansaannoksia. Naantalista löytyy Casa Haartman ja Heinolan Vierumäeltä Suomen Urheiluopiston rakennukset sekä Harjavallasta vesivoimalaitos. Lisäksi Bryggman suunnitteli useita kesäasuntoja, yksityiskoteja ja muistomerkkejä. Esimerkiksi Turun hautausmaan sankarimuistomerkit ovat Bryggmanin suunnittelemia.
Bryggman kävi jo nuorena Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua. Ylioppilaaksi tulon jälkeen oli edessä opiskelut Helsingissä. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916. Muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan hän muutti takaisin Turkuun ja perusti oman arkkitehtitoimiston.
Bryggman oli juuri itsenäistyneen Suomen työllistyneimpiä arkkitehtejä yhdessä Alvar Aallon kanssa, etenkin Turussa. Mestarit voittivat tasatahtiin arkkitehtikilpailuja. Sotavuosien jälkeen Bryggmanin tahti vain kiihtyi. Hän suunnitteli vielä 1950-luvulla kouluja, sairaaloita, huviloita, jopa voimalaitoksia.
Bryggmanille myönnettiin professorin arvonimi 1948.
Bryggman avioitui Agda o.s. Grönbergin kanssa. Heidän kolmesta lapsesta Carin Bryggmanista tuli tunnettu sisustusarkkitehti. Hän teki vuosien ajan yhteistyötä isänsä kanssa.
Erik Bryggman kuoli vuonna 1955. Osa hänen keskeneräisistä töistään saattoi loppuun samassa arkkitehtitoimistossa työskennellyt Olli Kestilä. Bryggman on haudattu Turun hautausmaalle lähelle Ylösnousemuskappelia. Tyylikkään yksinkertaiseen kivipaasiin on ikuistettu Erik Bryggmanin, puoliso Agdan ja myös tyttären Carinin nimet.
Muiden kotimaisten arkkitehtien tavoin Bryggman kävi tutustumassa eri maiden arkkitehtuuriin. Italialaisen arkkitehtuurin vaikutus näkyy Bryggmanin uran alkuvaiheessa 1920-luvun töissä. Myöhemmin tutustuessaan Saksassa Walter Gropiuksen johdolla Bauhaus-arkkitehtuuriin Bryggmaninkin suunnitelmiin tuli vahvasti funktionalismin vaikutteita. Uran loppupuolella pelkistetyn funktionalismin tilalle tuli enemmän romanttisia piirteitä.
Yliopistokadun katseenvangitsijana ovat Bryggmanin uran alkuvaiheen kaksi tyylikästä rakennusta. Niistä toinen on Asunto-osakeyhtiö Atrium, viisikerroksinen klassismia edustava asuinkerrostalo, joka valmistui vuonna 1927. Rakennus sijaitsee sisäänkäyntien pylväskatoksineen kauniisti porrastettuun rinteeseen. Asuinkerrostalon ja vastapäisen hotellin väliin jää italialaistyylinen piazza, Bryggmanin aukio.
Atriumin julkisivussa on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ja Bryggmanin yhdessä toteuttamat kahdeksan pyöreää medaljonkireliefiä, joiden aiheina olivat Atrium, lääketiede, kauppa, musiikki, maanviljely, oikeus, merenkulku ja valta.
Yliopistokadun Hostpits Betel (nyk. Scandic Plaza Turku) valmistui vuonna 1929. Tyylisuunta vaihtui klassismista kohti funktionalismia. Hotellin rakennutti Turun lähetysseura.
Sama yhdistys oli rakennuttanut aikaisemmin myös hotellin takana sijaitsevan arkkitehti Frithiof Strandellin piirtämän jugendtyylisen Betel-kirkon. Se valmistui jo vuonna 1906, mutta Bryggmanin Betel-kirkkoon myöhemmin suunnittelema torni kelloineen oli valmis vasta vuonna 1929. Kirkontorni, campanile, täydentää aukion italialaista vaikutelmaa.
Osoitteessa Brahenkatu 9 sijaitsee ensimmäinen Bryggmanin oman toimiston suunnittelema asuinkerrostalo Turussa. Rinteeseen rakennettu viisikerroksinen talo asettuu tyylikkäästi kadun varteen. Vuonna 1924 valmistuneen rakennuksen todellinen komistus on pääsisäänkäynnin kahdenkerroksen korkuiset neljä komeaa pylvästä. Talon suunnitellut arkkitehti Bryggman asettui itsekin tänne asumaan.
Pian Brahenkadun asuinrakennuksen jälkeen valmistui seuraava, Asunto-osakeyhtiö Kellonsoittaja (1925). Osoitteessa Kellonsoittajankatu 8 sijaitsevassa kivitalossa on samanlaisia piirteitä kuin Brahenkadunkin rakennuksessa, tosin se ei ole aivan yhtä komea. Asunnotkin ovat pienempiä. Bryggman työskenteli yhdessä arkkitehti Ilmari Ahosen kanssa.
Eerikinkadun ja Humalistokadun kulmaan valmistui Bryggmanin ja Ahosen suunnittelema Hotelli Seurahuone vuonna 1928. Eerikinkadun puolelle tuli aluksi asuntoja, mutta nekin on myöhemmin muutettu hotellin tarpeisiin.
Alkuperäinen sisustus on muutostöissä kadonnut. Muuten historiallisesti arvokkaan hotellin alkuperäisyyttä on haluttu tuoda esiin, muun muassa 1920-luvun klassismin vähäeleinen julkisivu on nyt lähes alkuperäisen näköinen. Pääsisäänkäyntikin on siirretty Eerikinkadulta Humalistonkadun puolelle, jossa se on alun perin ollutkin. Seurahuoneen uudistettu värimaailma terrakotasävyineen noudattelee 1920-luvun henkeä.
Åbo Akademi aloitti toimintansa vuonna 1918. Tiedekuntien määrän kasvaessa myös niiden kirjakokoelmat kasvoivat. Akademin päärakennuksen pohjakerroksessa sijainnut ensimmäinen kirjasto alkoi käydä ahtaaksi. Gertrud ja Gösta Branders tekivät rahalahjoituksen, joka mahdollisti uuden kirjastotalon rakentamisen. Bryggmania pyydettiin suunnittelijaksi.
Åbo Akademin tiukan funktionalistinen Kirjatorni valmistui Turun tuomiokirkon taakse vuonna 1935. Sileän valkoiseksi rapattu parikymmentä metriä korkea rakennus on lähes kuutionmallinen. Litteä katto ja myös valkoiseksi rapattu seinänmyötäinen savupiippu korostaa rakennuksen kuutiomaisuutta.
Pian tuli tarve kirjaston laajennukselle, mutta sotavuodet ja sen jälkeinen pula-aika siirsi suunnitelmat myöhemmäksi. Bryggman ehti jo luonnostella uudet suunnitelmansa, mutta hän ehti kuolla ennen niiden lopullista toteutumista.
Åbo Akademin opiskelijakunta tarvitsi uusia tiloja. Bryggmanin tehtäväksi tuli suunnitella kokoontumistilat Hämeenkadun varrelle. Tyyli oli tuttua funktionalismia. Uusi Kårenin juhlasali kokoustiloineen vihittiin vuonna 1936. Kadun suuntaisen puutalon tuhoutuessa tulipalossa tilalle haluttiin laajennusosa. Kårenin lisätiloihin Bryggman suunnitteli ruokasalin, kokoushuoneita ja opiskelija-asuntoja sisältävä osan, Tavasthemmet. Se valmistui lopullisesti vuonna 1950. Rakennuksen ylimpään kerrokseen Erik Bryggman suunnitteli itselleen toimiston.
Yliopistokadun Atriumin vieressä sijaitsee Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sammon entinen pääkonttorirakennus (Yliopistonkatu 27a). Bryggman voitti arkkitehtikilpailun jälleen funkkistyylisellä ehdotuksellaan. Kupittaan saven keramiikkalaatoilla päällystetty rakennus rakennettiin vuosina 1936-1938 ja korotettiin 1950-luvun alussa. Sammon talossa sijaitsi myös maineikas Lehtisen kahvila. Nyt sen tiloissa toimii muun muassa Turun kaupungin keskushallinto.
Turun hautausmaalla arkkitehti Bryggmanin suunnittelema Ylösnousemuskappeli on monien mielestä maamme kaunein kirkollinen rakennus. Kaikki kappelin sisustukset yksityiskohtineen ovat Bryggmanin itsensä suunnittelemia. Kappelin rakentaminen aloitettiin vuonna 1939, mutta talvisota keskeytti työt. Niitä jatketiin välirauhan aikana vuonna 1940. Valmista tuli seuraavana vuonna. Tai ainakin niiltä osin, mitä sota-ajan materiaalipula antoi myöden.
LUE LISÄÄ: Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla on monien mielestä Suomen kaunein kirkollinen rakennus
Sotavuosien jälkeen sotakorvausteollisuutta varten perustettiin laivaveistämö Oy Laivateollisuus Ab. Telakan työntekijät tarvitsivat asuntoja. Niitä yritys lähti rakentamaan Pansion alueelle. Laivateollisuuden asuinalueen suunnitelmista asemakaavoineen ja rakennuksineen vastasi arkkitehti Erik Bryggman. Hän muun muassa kehitti sarjavalmisteisen talotyypin.
Puurakenteiset pientalot olivat A. Ahlström Oy:n sarjatuotantoa. Uusi asuntoalue toteutettiin vuosina 1946-1948. Lisäksi Valmetinkadun varteen rakennettiin kahdeksan kaksikerroksista asuinrakennusta sekä neljä kolmikerroksista asuinkerrostaloa.
Akatemiakadun ja Hämeenkadun kulmassa sijaitsee Bryggmanin piirtämä Åbo Akademin kemian laitosrakennus Chemicum, nykyinen Geotalo (Geohuset). Rakennuksessa toimii Åbo Akademin ja Turun yliopiston geologia ja mineralogia sekä Turun yliopiston arkeologia. Talo valmistui 1950-luvun alussa.
Hämeenkadun nykyinen Turun työterveystalo on monelle tuttu paikka. Sen sijaan kaikki eivät tiedä, että tämäkin rakennus on Bryggmanin suunnittelema. Rakennus on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1940 ja 1948. Alun perin rakennuksessa toimi perheyritys, Vilenin tehdas. Monialayritys perustettiin 1900-luvun alkuvuosina. Tehtaan toiminta jatkui aina 1970-luvun alkuun asti, jonka jälkeen rakennus muutettiin työterveysasemaksi. Tehtaan ja Hämeenkadun välissä oli vielä 1970-luvun alussa puinen rakennus.
Kaskenkadun ja Sirkkalankadun kulmassa sijaitsevan Turunmaan sairaalan synty perustuu tarpeeseen saada kaksikielinen sairaala. Niinpä alkuperäiset perustajakunnat olivat Dragsfjärd, Hiittinen, Houtskär, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Parainen ja Västanfjärd. Alkupääomasta oli sotavuosien jälkeen pulaa, mutta apuja saatiin Ruotsista. Turunmaan sairaalan rakentaminen käynnistyi Ruotsin Punaisen ristin Turunmaan saariston lasten terveydenhuollon kehittämiseen lahjoittamilla varoilla.
Arkkitehtinä oli Erik Bryggman.
Sairaalakokonaisuus valmistui useassa eri vaiheessa. Ensimmäiset harjakattoiset rapatut rakennukset olivat valmiina vuonna 1951. Näkyvin osa on Kaskenkadun puoleinen kahdeksankerroksinen torni, henkilökunnan asuntola. Myöhemmin Sirkkalankadun puoleinen siipi korotettiin kolmikerroksiseksi. Sisäpihalle tuli erillinen lastenkotirakennus. Kaskenkadun puolelle tuli 1980-luvulla Sigvard Eklundin suunnittelema kaksikerroksinen laajennus.
Vuodesta 2020 alkaen sairaalan toiminta on ollut osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. (TYKS Turunmaan sairaala).
Kupittaan alueella on paljon vuosikymmenien aikana tapahtunut ja muuttunut. Varttuneemmat turkulaiset muistavat Hippoksentien varressa sijainneen raviradan (Turun Hippodrom).
Kupittaan ravirata toimi 1900-luvun alusta aina vuoteen 1973. Kupittaan sulkemisen jälkeen paikallisessa ravitoiminnassa oli muutaman vuoden tauko, kunnes uusi Metsämäen ravirata avattiin 1978. Arkkitehti Bryggmanin suunnittelema pyöreä totokioski vuodelta 1948 on vielä jäljellä.
Kupittaan tunnetuin rakennus, arkkitehti Bryggmanin luomus Olympiakatsomo, valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Turussa pelattiin yhteensä neljä ottelua, joista Brasilia-Hollanti -ottelun yleisömäärä, noin 16 000, on yhä Kupittaan yleisöennätys.
Nykyisin Olympiakatsomo on sarjaotteluissa kustannussyistä ja yleisömäärien pienentyessä usein suljettu. Moni jalkapalloromantikko kaipaa aikoja, kun otteluita seurattiin täyteen ahdetusta Olympiakatsomosta ilta-auringon paistaessa suoraan silmiin.
Yksityinen Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin vuonna 1920 Kauppatorin ylälaitaa hotelli Phoenixin tiloihin. Yliopisto siirtyi myöhemmin kaupungin keskustasta Ryssänmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle.
Yliopistonmäen kupeeseen Rehtorinpellonkadulle nousi arkkitehti Bryggmanin suunnittelemat Ylioppilastalot 6-kerroksinen A ja peräti 11-kerroksinen C, uimahalli ja ravintola (1952-1955) sekä arkkitehti Kestilän 6-kerroksinen Ylioppilastalo B vuodelta 1959.
Aurajokirannassa osoitteessa Läntinen Rantakatu 21 sijaitsee viehättävä keltaiseksi rapattu Bryggmanin piirtämä kuusikerroksinen kapeahko kerrostalo. Se on haitarimaisesti porrastettu, jotta jokaisesta asunnosta olisi näköala joelle. Asunnoista kaksiot ovat pienempiä, mutta löytyy tästä halutusta osoitteesta jopa seitsemän huoneen asuntokin. 1950-luvulla tehtiin vielä palvelijanhuoneita omalla sisäänkäynnillä. Bryggman asui itse vuosien ajan ”omassa” jokivarren talossaan. Se jäi arkkitehdin viimeiseksi kodiksi. Rakennuksen alakerrassa sijaitsee nykyään taidegalleria.
Bryggman suunnitteli useita rakennuksia Turun ulkopuolelle. Yksi sellainen löytyy Naantalin vanhastakaupungista. Harmaanvalkoiseksi rapattu italialaistyylinen talo Casa Haartman oli Turun taidemuseon johtaja Axel Haartman koti. Jo vuonna 1926 valmistunut Casa Haartman on rakennettu kahteen kerrokseen. Se oli samalla Haartmanin pariskunnan koti että myös Axelin ateljee.
LUE LISÄÄ: Casa Haartman oli pitkään kätkössä ollut helmi
Turun linna kärsi pahoja vaurioita jatkosodan pommituksissa. Sotavuosien jälkeen alkoi vuosia kestänyt restaurointi, jonka pääarkkitehtinä oli Erik Bryggman. Hän ehti kuitenkin kuolla ennen korjaustöiden valmistumista, mutta saman toimiston arkkitehti Olli Kestilä saattoi työt jälleen loppuun. Myös Erik Bryggmanin tytär sisustusarkkitehti Carin Bryggman oli isänsä apuna. Hän muun muassa suunnitteli linnaan useita kalusteita ja valaisimia. Restaurointityöt saatiin valmiiksi vasta vuonna 1961.
Lähde: Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas
Lähde: Mikko Laaksonen: Erik Bryggmanin arkkitehtuuri
