Nimi Barker säilynee jatkossakin Raunistulassa – vanhalla kutomotehtaalla on uusi elämä edessään

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Varttuneempi turkulaisväki saattaa vielä muistaa Aurajoen länsirannan linnamaisen Barkerin puuvillatehtaan. Alueen teollisuustoiminta alkoi kasvaa 1800-luvun lopulla laajentuen vähitellen koko korttelin kokoiseksi teollisuusryppääksi. Kunnes tuli aika purkaa tarpeettomiksi käyneet rakennukset.

Läntisen Rantakadun ritarilinnaa muistuttava entinen teollisuuskiinteistö olisi nyt Turun himoituin asuinrakennus. Mutta ei ole, koska 1960- ja 1970 -lukujen vaihteessa paikalle tuli puisto. Vain kyltti, Barkerinpuisto, muistuttaa paikan menneisyydestä.

Nyt ajat ovat toiset. Vanhoja teollisuuskiinteistöjä ei pureta samaan tahtiin, ainakin ulkoseinät jätetään muistuttamaan entisaikojen arkkitehtuurista. Sisätilat saavat uuden ilmeen ja uuden käyttötarkoituksen. Jos Aurajoen kutomotehdas on menetetty, Raunistulassa pyritään vielä vanhaa säilyttämään.

Kaiken tämän taustalla on englantilainen John Barker, kutoma- ja villankehruukoneiden rakentaja. Hän saapui Suomeen vuonna 1836 tamperelaisen Finlaysonin palvelukseen. Barker osallistui tehtaan suunnitteluun, rakentamiseen sekä työntekijöiden kouluttamiseen. Kun Tampereella työt saatiin käyntiin, Barker päätti perustaa oman puuvillatehtaan Turun Aurajoen rantaan aivan kaupungin keskustaan.

Barker itse kuoli pian tehtaan perustamisensa jälkeen, mutta hänen nimensä jäi Turun historiaan. Nimellä John Barker Oy kutomoalan yritys toimi vuosikymmenien ajan Turussa työllistäen ison määrän turkulaisia.

Kun Läntisen Rantakadun tontti alkoi käydä ahtaaksi, John Barker Oy laajensi toimintaansa Raunistulaan 1900-luvun alkuvuosina. Yritys hankki omistukseensa vanhan kiinteistön, joka vapautui, kun sokeritehdas Alfa lopetti toimintansa. John Barker Oy rakensi vielä lisää toimitiloja, sillä ensimmäinen maailmansota kasvatti lankojen ja kankaiden kysyntää.

1930-luvun laman vaikutukset heijastuivat myös kankaiden menekkiin. Sen seurauksena Barkerin Turun tehtaat yhdistettiin Littoisten verkatehtaan kanssa. 1950-luvulla omistajavaihdoksen myötä sana Barker katosi uuden omistajan Kaukomarkkinat Oy:n myötä.

Vuonna 1968 tuotanto lopetettiin Littoisissa ja Raunistulan tehdas siirtyi Valvilla Oy:lle, joka oli osin Suomen valtion omistuksessa. Neuvostoliiton kaupan romahdettua koko kotimainen tekstiili- ja vaatetusteollisuus näivettyi lähes täysin. Valvilla teki vararikon vuonna 1993.

Kun teollisuustoiminta hiipui Raunistulan alue vapautui muuhun käyttöön. Ensimmäiset asemakaavasuunnitelmat olivat työn alla 2000-luvun vaihteessa. Osa vanhasta haluttiin säästää, osan sai raivata surutta pois. Alue suunniteltiin asuntokäyttöön.

Hankkijan korkeat betonisiilot haluttiin suojeltavaksi. Siiloihin oli määrä rakentaa opiskelija-asuntoja. Hanke kariutui homeongelmiin. Myös Barkerin tehtaan alkuperäinen punatiilinen piippu sai lähteä. Sortumisvaara oli liian suuri. Entisen puuvillatehtaan vanhimmat osat säilyivät, samoin Alfa Liikuntakeskuksena nykyisin toimiva 1960-luvun kutomorakennus (ainakin toistaiseksi) ja tehtaanjohtajan uusrenessanssiasunto, joka palvelee nyt päiväkotina.

Uudisrakentaminen aloitettiin alueen eteläosasta, purettujen siilojen päästä. Siitä on edetty kohti Barkerin kutomotehdasta. Vähitellen koko ympäristöstä on tullut yhtenäisempi kokonaisuus ja samalla alueen yleisilme on siistiytynyt.

Rakennusliike Lujatalo osti vuonna 2021 Barkerin vanhan kiinteistön. Sen nykyisille vuokralaisille pyritään löytämään uudet tilat ennen peruskorjauksen aloittamista. Tilalle tulee 160 erikokoista asuntoa, kaksioita ja kolmioita sekä liiketiloja. Asunnoille on tyypillistä loft-tunnelma tiiliseinineen, korkeine ikkunoineen ja valoisine tiloineen. Tulemme korjaamaan rakennuksen sen historiaa arvostaen, lupaa rakennusyhtiö.

Kiinteistöstä käytetään nyt nimeä Ateljee Barker. Toivottavasti myös jatkossa Barker säilyy, sillä silloin pilvenreunalla nykymaailman menoa ihmettelevä John Barker saattaisi olla tyytyväisempi.

VALOKUVIA

Kuva: Lujatalo.

Kuva: Lujatalo.

John Barkerin tehdas Aurajoen länsirannalla.
Kuva: Museoviraston Finna-palvelu

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.