Eversti Heikki Nurmion rintakuva (Kalervo Kallio)

Turun Vartiovuorenpuistossa Mustainveljestenkujan varrella sijaitsevaan nelikulmaisen pylvään päähän sijoitettu rintakuvaa ei voi olla ohikulkija huomaamatta. Muotokuvan henkilöä on kuitenkin ehkä vaikea tunnistaa. Ei edes sitä, että kyseessä on meritoitunut sotilashenkilö.

Punaiseen graniittipylvääseen on kultakirjaimin ikuistettu nimi: Heikki Nurmio ja Jääkäriliikkeen merkki.

Kyseessä on raisiolainen jääkärieversti Heikki Nurmio (1887-1947). Pronssiveistos on pystytetty muistoksi miehelle, joka sanoitti Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin. Ote Nurmion sanoituksesta on nähtävissä muistomerkin jalustassa.

Pelkästään tunnetun marssin sanojen kirjoittaminen ei ole ollut syynä muistomerkin pystyttämiselle. Nurmion meriitit tulevat hänen merkittävästä sotilasurasta. Hän oli aikoinaan eräs Jääkäriliikkeen uranuurtajista Suomessa. Vuonna 1962 toteutetun veistoshankkeen takana olivatkin Jääkäriliitto, Helsingin yliopiston Varsinaissuomalainen osakunta ja varsinaissuomalaiset jääkärit.

Nurmio syntyi pappisperheeseen Pielavedellä, mutta muutti vanhempiensa Henrikin ja Annan mukana Raisioon ollessaan vasta 2-vuotias. Heikki valmistui ylioppilaaksi Turussa ja aloitti yliopisto-opinnot Helsingissä. Filosofian maisterin tutkinto oli valmis vuonna 1926.

Nurmio toimi aluksi historian ja suomen kielen opettajana, mutta varsinainen elämäntyö urkeni sotilasuralla. Nurmio liittyi talvella 1916 vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoonaan osallistuen myöhemmin taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla. Nurmio kirjoitti sotakokemuksistaan teoksen Jääkärin päiväkirja.

Nurmio astui itsenäistyneen Suomen armeijan palvelukseen vuonna 1918 vänrikkinä ja saapui Vaasaan jääkärien pääjoukon mukana. Hän osallistui sisällissotaan Valkoisten puolella. Sotilasura jatkui puolustusvoimien palveluksessa. Talvi- ja jatkosodan aikana Nurmio toimi puolustusministeriön, Päämajan ja Puolustusvoimain pääesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä.

Nurmio kuoli vuonna 1947 ja hänet on haudattu Raision kirkkomaalle.

Heikki Nurmion rintakuvan on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909-1969), presidentti Kyösti Kallion poika. Kalervo Kallio on Walter Runebergin ohella toinen kuvanveistäjä, joka on tehnyt oman isänsä muistomerkin Helsinkiin.

Tuotteliaan Kallion teoksia on useita eri puolilla Suomea. Muun muassa Riihimäen Lasinpuhaltaja ja Mikkelin marsalkka Mannerheimiä esittävä veistos on Kallion tekemä. Lisäksi hänen sankariveistoksia löytyy useilta eri hautausmailta.

 

EVERSTI HEIKKI NURMION RINTAKUVA

Osoite: Kaskenkatu 4, Vartiovuorenpuisto. Turku.

KARTTA

Lasinpuhaltajat (Riihimäki)
Marsalkka Mannerheim (Mikkeli)

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.