Mäntymäen sairaala-alueen havupuiden siimeksessä sijaitsee eräs Turun kaupungin komeimmista jugendrakennuksista, Kupittaan sairaala. Se oli alkuperäiseltä nimeltään Turun kaupungin mielisairaala. Kyseessä on kaupungin ensimmäisiä ”houruinhoitoloita”.
Jos itse sairaalarakennus syrjäisen sijaintinsa ansiosta on jäänyt monelta turkulaiselta huomaamatta, on myös rakennuksen suunnittelija arkkitehti Eskil Hinderssonkin (1869-1941) jäänyt vähäiselle huomiolle – huolimatta, että hän oli eräs maamme merkittävimmistä jugendkauden arkkitehdeistä.
Uudelle ja isommalle mielisairaalalle oli Turussa iso tarve jo yli 100 vuotta sitten. Sijaintipaikasta ja sairaalan koosta käytiin silloin päättäjien kesken kiivasta väittelyä. Lopulta päästiin suunnitelmista käytännön toteuttamiseen. Hinderssonin piirtämä 140-paikkainen Kupittaan sairaala valmistui vuonna 1912.
Uusi nykyaikainen mielisairaala oli valmistuessaan 1900-luvun alussa Euroopan hienoimpia ja edistyksellisempiä. Pian kuitenkin huomattiin, että Kupittaan sairaala kävi nopeasti ahtaaksi. Lisäpaikkoja saatiin korottamalla kaksikerroksiset siipiosat yhdellä lisäkerroksella.
Mäntymäen sairaala-alueen rakennukset ovat olleet jo vuosien ajan ahtaita ja huonokuntoisia. Lisäksi psykiatriset toiminnat on jouduttu hajasijoittamaan eri puolille Turun kaupunkia, jopa eri puolille maakuntaa. Satavuotiaat tilat eivät ole täyttäneet enää vuosiin tämän päivän vaatimuksia potilaiden ihmisarvoisesta kohtelusta, potilasturvallisuudesta eivätkä henkilöstön turvallisuudestakaan.
Helpotusta tilanteeseen on tuonut TYKS:n uusi psykiatrinen sairaala (TYKS Kompassisairaala), joka on jo valmistunut A-sairaalan viereiselle tontille. Uusista tiloista huolimatta Mäntymäen sairaala-alueelta vain osa toiminnoista on päässyt muuttamaan uuteen paikkaan. Osa jatkaa yhä kaupunginsairaalan alueella.
Jugend saapui Turkuun 1900-luvun alussa ja saavutti heti suuren suosion. Sitä kesti kuitenkin vain lyhyen aikaa, vain runsaat kymmenen vuotta. Uusien nykyaikaisten kerrostalojen myötä koristeellisia jugendtaloja pidettiin vanhanaikaisina. Niitä purettiin ilman suurempaa vastarintaa. Paljon toki myös säästyi jälkipolville, muun muassa monia arkkitehti Hinderssonin piirtämiä rakennuksia. Useat niistä onkin edelleen pystyssä ja ovat jokapäiväisessä käytössä.
Hindersson oli Turun kaupunginarkkitehti. Hän suunnitteli pelkästään Turkuun virkatyönään useita julkisia jugendrakennuksia, mutta ehkä juuri virkamiestaustansa takia Hindersson on jäänyt varsin tuntemattomaksi arkkitehdiksi. Muiden jugendarkkitehtien nimet, kuten Frithiof Strandell, Alexander Nyström, Karl Johan Sahlberg tai rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomander, kuulostavat tutuimmilta.
Lista Hinderssonin piirtämistä 1900-luvun alkuvuosien julkisista turkulaiskohteista Kupittaan sairaalan lisäksi on kuitenkin komea: Vähäväkisten talo, Turun kauppaopiston talo, Kerttulin koulu, Turun synagoga, Turun kaasukello, Turun keskuspaloasema, Martin koulu ja Mustainveljesten portaat.
Vähäväkisten talo (1907)
Turun Osuuskauppa perustettiin vuonna 1901, aluksi nimellä Vähäväkisten Osuusliike. Laajenevaa toimintaa varten hankittiin Puutorin reunalta ensin tontti ja sitten kaupunginarkkitehti Hindersson teki suunnitelmat. Vähäväkisten talo valmistui vuonna 1907. Myöhemmin 1930-luvulla jugend koettiin vanhanaikaiseksi ja niinpä rakennus muutettiin funktionalistiseen tyyliin. Mutta niin vain 1980-luvulla alkuperäinen jugendilme palautettiin.
Mustainveljesten portaat (1907)
Samppalinnanmäellä sijaitsee kaksi komeaa Adrian Thomanderin piirtämää jugendtaloa. Kaskenkadun puolelta noustaan ylös jykeviä jugendtyylisiä graniittiportaita pitkin (51 askelmaa), jotka ovat Hinderssonin suunnittelemia.
Turun kauppaopiston talo (1908)
Handelsinstitut Kauppaopisto on ikuistettu Aurakadun jugendtyylisen kivitalon seinään. Se muistuttaa ajasta, kun tässä talossa toimi Turun kauppaopisto. Kaupallinen koulutus kauppakoulun nimellä oli aloitettu Turussa jo vuonna 1837. Turun kauppaopisto otettiin nimenä käyttöön 1800-luvun loppuvuosikymmeninä.
Koulu toimi alkuaikoina useissa eri osoitteissa, kunnes vuonna 1908 valmistui Aurakadun arkkitehti Hinderssonin suunnittelema kolmikerroksinen rakennus. Opetusta annettiin täällä vuoteen 1968, jolloin kauppaopisto muutti uusiin tiloihin Kellonsoittajankadulle. Sen jälkeen Aurakadun rakennuksessa ovat toimineet muun muassa Turun kieli-instituutti, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Puolalanmäen lukio.
Kerttulin koulu (1912)
Hinderssonin piirtämä Kerttulin koulu valmistui vuonna 1912. Se oli silloin koulurakennuksena melkoinen poikkeuksellisuus. Olihan siinä erilliset veistosluokka ja opetuskeittiökin. Todellinen erikoisuus oli lasten oma kylpyläosasto pyöreine altaineen.
Kansakoulusta siirryttiin aikoinaan peruskouluun ja lopulta Kupittaan sekä Aurajoen lukioiden yhdistyessä vuonna 2013 rakennuksessa on toiminut Kerttulin lukio.
Kerttulin koulu muistetaan myös kuuluisasta oppilaastaan presidentti Mauno Koivistosta. Koulun pihalla on presidentin mukaan nimetty maja.
Turun synagoga (1912)
Nykyinen Tuureporinkadun alue oli vielä 1900-luvun alkuvuosina melkoista slummialuetta. Alueen Turun juutalaiset asuivat vaatimattomasti. Puutorin ympäristö alkoi kuitenkin vähitellen kohentua ja paikallinen juutalaisseurakunta sai oman synagogansa vuonna 1912. Sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Hindersson. Mallia kupolilla varustettuun rakennukseen otettiin ulkomailta. Lopputulos ei ole puhdasta jugendia, vaan mukana on myös synagogista tuttuja romaanisia piirteitä.
Turun kaasukello (1912)
Vuosi 1912 oli Hinderssonille kiireinen, sillä moni hänen suunnittelema kohde valmistui saman vuoden aikana. Eräs oli uusi kaasukello.
Turun kaupungin ensimmäinen kaasulaitos perustettiin 1800-luvulla. Kaasusta tuli niin suosittu, että tarvittiin lisää tilaa. Se löytyi Aurajoen itärannalta telakka-alueen kupeesta. Pallonmuotoinen terässäiliö tilattiin Saksasta, mutta sen ulkokuoren suunnitteli kaupunginarkkitehti Hindersson. Säiliö rakennettiin tiilestä ja sen ulkopinta rapattiin.
Kaasukellon viereen rakennettiin pienempi varasäiliö vuonna 1937. Molemmat, kaasukello ja ilman kuorta jätetty metallinen varapallo, ovat yhä jäljellä.
Turun keskuspaloasema (1916)
Eerikinkadun Turun keskuspaloasema on eräs komeimpia Hinderssonin suunnittelemista rakennuksista. Punatiilisessä rakennuksessa on yhä jugendin piirteitä, mutta vuonna 1916 uudet arkkitehtoniset suuntaukset yleistyivät. Erikoista on tietysti se, että paloaseman valmistuessa käytössä oli vielä hevosten vetämät palokärryt. Mutta niin vain isojen paloautojen aikakaudella samainen paloasema on edelleen käytössä. Asemalla myös asuttiin aina vuoteen 1982 asti. Entiset asuinhuoneistot on muutettu toimisto- ja kokoustiloiksi.
Martin koulu (1927)
1900-luvun alkuvuosikymmeninä Turku laajentui Aurajoen itäpuolelle. Muun muassa Martin kaupunginosan oppilasmäärät nousivat. Ilman omaa koulua itärannan lapset joutuivat käymään koulua joen länsipuolella. Viimein vuonna 1927 valmistui uusi kaupunginarkkitehti Hinderssonin suunnittelema klassistisen tyylisuunnan Martin koulu, joka oli valmistuessaan kaupungin suurin kansakoulu.
Lähde: Rauno Lahtinen: Turun jugend.
