VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Nuorelle jyväskyläläisarkkitehti Alvar Aallolle tuli kiire. Hän alkoi suunnitella vasta runsas kuukausi ennen arkkitehtikilpailun päättymistä uutuuskohdetta Turkuun.
Lounais-Suomen maaseutujärjestöt järjestivät vuonna 1927 arkkitehtuurikilpailun uudesta monitoimitalostaan. Sitä varten varattu tontti sijaitsi Puutarhakadun ja Humalistonkadun kulmassa.
Tehtävä oli haasteellinen, sillä samalle tontille piti saada sopimaan maaseutujärjestöjen lisäksi myös Turun kaupungin teatteri, hotelli, ravintola ja monien yhdistysten toimitiloja sekä liike- että asuinhuoneistoja.
Aalto voitti kilpailun ehdotuksellaan Acer.
Voitto edellytti myös sitä, että arkkitehdin piti muuttaa perheineen Turkuun. Kun Lounais-Suomen Maalaistentalon nimellä valmistunut rakennus valmistui vuonna 1928, Aallot asuivat siinä viiden vuoden ajan ennen muuttoa pääkaupunki Helsinkiin. Perhe majoittautui talon ylimpään kerrokseen, jossa sijaitsivat myös arkkitehtitoimiston työtilat.
Lounais-Suomen Maalaistentalo oli Aallon siihenastisista projekteista suurin ja ensimmäinen Turussa. Nuori arkkitehti oli maassamme nouseva kyky, josta tuli nopeasti oman aikansa tunnetuimpia arkkitehtejä myös ulkomailla. Alvar Aallon omaksuma funktionalismi oli rantautunut Suomeen ja sen innoittamana Aalto voitti jo 1920-luvulla useita arkkitehtikilpailuja.
Maalaistentalon ohella Turkuun nousi 1920-luvulla Läntiselle Pitkällekadulle Aallon suunnittelema kerrostalo Standardivuokratalo, Turun Sanomien uusi toimitalo ja Paimion parantola.
Tiilestä muurattu ja valkoisen sileäksi rapattu Maalaistentalo on viisikerroksinen koko tontin täyttävä rakennus. Suorakaiteen muotoisen ja tyylillisesti siirtymäkautta klassismista funktionalismiin edustavan rakennuksen tunnistaa Alvar Aallon työksi. Humalistonkadun julkisivun oven yläpuolelle on ikuistettu rakennuksen nimi Lounais-Suomen Maalaistentalo.
Rakennuksen sisätilojen porraskäytävissäkin on tuttua Aallon arkkitehtuuria värimaailmoineen, kaarevine linjoineen ja marmoriportaikkoineen. Talossa riittää sokkeloisia käytäviä. Ensikertainen todennäköisesti eksyy. Katseilta piilossa ja lukittujen ovien takana talon keskellä on avoin, nykyisin katettu, taloyhtiön asukkaiden oma sisäpiha. Täällä silmä lepää ja mieli rauhoittuu.
Kuusiruutuisissa ikkunoissa oli alun perin metallikehykset, mutta ne vaihdettiin puisiksi 1940-luvulla. Niukasti koristeltua julkisivua elävöittävät lamppurivistö ja katutasossa koko matkalle ulottuva katos.
Maalaistentalo on aina ollut todellinen monitoimitalo, sillä sen suojissa on vuosikymmenien ajan ollut asukkaiden ohella monta erilaista toimijaa, kuten Hotelli Maakunta, Ravintola Itämeri, lääkäri, apteekki, pankki, elokuvateatteri, erilaisia yrityksiä, autosuoja, vanhusten hoitokoti, Marttojen koulu ja eri teattereita.
Uudempia katutason vuokralaisia ovat muun muassa parikin kahvilaa, Puutarhakadun Frukt Coffee ja kadunkulmassa sijaitseva kahvila Alvar. Humalistokadun puolelta päästään Omena-hotellin tiloihin. Kaupungin nuorisotilakin löytyy.
Aalto vastasi pitkälti myös katutason myymälöiden ja toisen kerroksen ravintolan sisustuksen yksityiskohdista. Lisäksi Länsi-Suomen Osake-Pankin huonekalut valmistettiin Aallon piirustusten mukaan.Turun kaupunginteatteri toimi Maalaistentalossa 1940-luvulta vuoteen 1954. Teatterin näyttämö paloi, mutta tilat kunnostettiin myöhemmin elokuvateatteri Ritzille. Myös Turun ylioppilasteatterilla on ollut toimitilat rakennuksen kellarikerroksessa vuodesta 1967 vuoteen 1979. Sen jälkeen tilalle tuli pysäköintihalli.
Uudempi tulokas on vuonna 2003 perustettu Linnateatteri, joka siirtyi Kivipainon talosta entisen elokuvateatteri Dominon ja Maalaistentalon tiloihin. Sisäänkäynti teatteriin on Humalistonkadun puolelta. Sisäänkäynnin vieressä on lippumyymälä Lippula. Puutarhakadun puoli palvelee yksityistilaisuuksia. Tiloista löytyy muun muassa Aalto-henkinen ravintola. Tiloja voi vuokrata juhla- ja tapahtumatiloiksi.
Nykyisin suojeltu kohde pääsi pahasti rapistumaan, mutta 2000-luvun alussa tehdyt entisöintityöt arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroman johdolla palauttivat Maalaistentalon entiseen loistoonsa.
Talo hohkaa nykyisin yhtä valkoisena kuin aikoinaan. Rakennuksen korkeat ikkunat palautettiin ja 1940-luvun kunnostetut ikkunat saivat alkuperäisen mukaiset mustat ikkunanpokat. Sisäpiha katettiin lasilla.
Maalaistentalossa on nelisenkymmentä yksityisasuntoa. Niistä suurin lukaali oli alun perin Alvar ja Aino Aallon koti.
LOUNAIS-SUOMEN MAALAISTENTALO
Osoite: Humalistonkadun ja Puutarhakadun kulma, Humalistonkatu 7b, Puutarhakatu 8, Turku.








