VARSINAIS-SUOMI / PAIMIO – Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on funktionalismin huipputeos. Mäntymetsä, vihreät nurmikot ja värikkäät istutukset johdattavat valkoisena hohtavan rakennuksen luo. Sisäänkäyntiä kohti kapeneva piha ottaa vierailijan syliinsä. Aallon funktionalismin pääelementit, valo, ilma ja aurinko, ovat aistittavissa. Hygienian ohella ne olivatkin aikoinaan ainoat keinot taistelussa tappavaa tuberkuloosia vastaan.
Rakennuksen sisääntuloaula noudattaa Alvar Aallon luomaa modernia 1930-luvun arkkitehtuuria. Se on kerännyt kehuja myös ulkomailla. Vierailijoista enemmistö onkin toisinaan ulkomaalaisia. Erityisesti japanilaiset ovat suuria Aalto-faneja.
Paimion valinta tuberkuloosiparantolan paikaksi ei ollut sattumaa. Etelään viettävä mäntymetsäinen rinne ja puhdas ilma olivat tärkeitä valintaperusteita. Kilpailun avulla valittiin myös arkkitehti. Turkulaisen, nousevan kyvyn Alvar Aallon suunnitelma lienee ollut ylivoimainen.
Ilmasta katsottuna Aallon idean ymmärtää helpoimmin. Vuonna 1933 valmistunut parantola muodostaa siivet eri ilmansuuntiin. Rakennuksen sisääntuloaulakin noudattaa Aallon luomaa modernia 1930-luvun arkkitehtuuria. Potilashuoneet on suunnattu kohti aamuaurinkoa, sen jatke, kapea makuuhalliosa etelään. Näiden yllä on kattoterassi puutarhoineen. Potilaat makoilivat kattoterassin ulkoilmassa. Talvella käytettiin makuupusseja.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on Suomen ensimmäinen maisemahissi.
Aalto yhdisti parantalossa sen ajan lääketieteelliset näkemykset ja uuden arkkitehtuurin. Myös rauhoittavillla väreillä oli tärkeä merkitys. Julkisissa tiloissa käytettiin keltaista, harmaata ja valkoista. Potilashuoneissa väritys oli maanläheinen. Valaisimet heijastivat valoa katon kautta. Pesualtaatkin olivat erikoismuotoiltuja, jotta hanavesi valui mahdollisimman hiljaa.
Hygieenisyyttä parannettiin asentamalla potilashuoneen vaatekaapit irti lattiasta ja kattovalaisimien ympärille lasikuvut. Jopa koristekasvit sijoitettiin lasivitriinien sisäpuolelle. Aalto toteutti ideoitaan ovenkahvoja myöten.
Osa moderneista ratkaisuista ei ollut aina toimivia. Esimerkiksi seurusteluhuoneeseen rakennettua takkaa ei voitu kertaakaan käyttää. Tai tuskin kukaan olisi koskaan pelastunut hätätilanteessa ulkoseinään kiinnitettyjen avonaisten paloportaiden avulla. Eikä kattopuutarhakaan täytä nykyajan turvallisuusvaatimuksia.
Aallon parantolaa varten suunnitelluista huonekaluista on tullut tärkeä osa suomalaista muotoilua. Paperille piirretyt kaarevat muodot toteutettiin turkulaisen Otto Korhosen puusepänverstaalla. Taivutettujen huonekalulamellin muoto on tärkeä elementti Aallon tuotannossa. Kurvikkaasta Paimio-tuolista tuli todellinen klassikko. Parantolan sisätiloissa on yhä runsaasti alkuperäisiä huonekaluja, joista arvokkaimmat on kiinnitetty vaijerilla seiniin.
PAIMION PARANTOLA
Osoite: Alvar Aallontie 275, Paimio.
LUE MYÖS: August Pyölniitun museo kertoo paimiolaisen originellin mielenkiintoisesta elämästä
LUE MYÖS: Korkea Nakolinnanmäki oli aikoinaan hyvä puolustuspaikka
LUE MYÖS: Käsityömuseo Miila syntyi testamentin turvin
LUE MYÖS: Sähkömuseo kertoo paimiolaisten sähköisestä menneisyydestä
