Linnankadun Suomen Pankin talon kiehtova menneisyys ja sen uusi elämä

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Pankin henkilökunta valmistautui lastauslaiturilla rahankuljetusauton purkamiseen, kun samalla kommandopipoihin sonnustautuneet ryöstäjät kiipesivät tikkaita hyväksi käyttäen yli korkean kivimuurin.

Aseilla uhaten he veivät mukanaan rahasäkkejä noin 1,4 miljoonan euron arvosta. Kiire oli, koska osa ryöstösaaliista jäi Suomen Pankin pihalle. Rahankuljetusauton ryöstäneet saatiin myöhemmin kiinni.

Tämä tapahtui helmikuussa vuonna 2007. Samana vuonna, kun Suomen Pankki päätti sulkea Turun sivukonttorin kokonaan.

Mennään ajassa yli 100 vuotta taaksepäin.

Arkkitehti Gustaf Nyström lienee ollut selkeä valinta. Suomen Pankin konttori päätettiin rakentaa Turkuun ja pankin johtokunta päätyi sen ajan maamme ykkösarkkitehtiin. Helsinkiläisen Gustaf Nyströmin aikaisemmat näytöt olivat vahvat.

Nyströmin suunnittelemat Suomen Pankin konttorit löytyvät Turun ohella myös Viipurista, Kotkasta ja Porista.

Alvar Aalto, Eliel Saarinen ja Carl Ludvig Engel tulevat monelle ensimmäiseksi mieleen, kun pitää luetella tunnettuja kotimaisia arkkitehtejä. Turkulaiset lisäisivät listaan vielä Frithiof Strandellin ja Erik Bryggmanin.

Gustaf Nyström on jäänyt suurelta yleisöltä hieman katveeseen – huolimatta, että hän oli omalla aikakaudellaan Suomen ykkösarkkitehti. Nyström toimi 1900-luvun alussa vuosikymmenien ajan myös tulevien arkkitehtien opettajana. Hänen asemansa oli yli 100 vuotta sitten kiistaton. Turkulaisille Gustaf Nyström tuli tutuksi muun muassa Turun taidemuseon suunnittelijana.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa elettiin voimakasta rakentamisen aikakautta. Arkkitehdeille riitti töitä. Nyström ei edustanut suureen suosioon Suomessakin tullutta jugendia. Hän oli enemmänkin historiallisten kertaustyylien edustaja. Ehkä juuri tämän takia Gustaf Nyström on jäänyt hieman tuntemattomaksi arkkitehdiksi.

Gustafin neljätoista vuotta nuorempi pikkuveli Alexander Nyström, Turun biologisen museon suunnittelija, on turkulaisille tutumpi. Alexander oli Frithiof Strandellin ohella eräs Turun suosituimmista jugendarkkitehdeistä.

Palataan 1900-luvun alkuvuosille, kun oli tehty päätös Suomen Pankin sivukonttorin rakentamisesta Turkuun.

Sopiva paikka pankkirakennukselle löytyi Linnankadun ja Kristiinankadun kulmasta. Kirjakustantaja Gustaf Vilhelm Wilén myi omistamansa tontin Suomen Pankille. Nyström laati suunnitelmat ja teki kustannusarvion hyväksyttäväksi.

Johtokunta päätyi julkisivussa kalliiseen, mutta näyttävään ratkaisuun. Katujulkisivu haluttiin päällystää kotimaisella Hangon punaisella graniitilla, samaan tyyliin kuin monissa muissakin pankkirakennuksissa. Graniitista tehty julkisivu symboloi turvallisuutta.

Katutasoon tuli pankin tarvitsemat tilat. Toisessa kerroksessa sijaitsi Elinkorkolaitos ja kolmas kerros oli varattu asumiseen. Sieltä löytyi muun muassa pankinjohtajan asunto.

Rakennustöitä valvoi pikkuveli Alexander Nyström. Valmista tuli syksyllä 1914. Suomen Pankin Turun konttori jäi Gustaf Nyströmin viimeiseksi isoksi rakennussuunnitelmaksi, joka toteutettiin.

Koska Linnankadun firenzeläistä renessanssiarkkitehtuuria ilmentävällä kiinteistöllä on ikää, on sen historian aikana tehty eri vuosikymmenien aikana paljon muutoksia. Julkisivu on kuitenkin säilynyt lähes muuttumattomana. Tarkkasilmäinen huomaa rakennuksen Linnankadun puoleisella seinällä jälkiä talvisodan pommituksista. Tiedetään, että pankin edustalla menehtyi yhtenä tammikuun maanantaina vuoden 1940 pommituksissa kolme ihmistä.

Vuonna 2007 Suomen Pankin lopetuspäätös ei johtunut ryöstöstä, vaan toimipiste oli tullut tarpeettomaksi. Loppuaikoina pankin asiakkaitakin palveltiin enää pienen luukun kautta. Rakennuksella oli edessään vielä mittavat kunnostustyötkin.

Suomen Pankin Turun konttori myytiin.

Turkulainen Kansallis-yhtiöt Oy osti arvokkaan kiinteistön ja saneerasi rakennuksen asuin- ja toimistotiloiksi. Paljon alkuperäistä oli jo ehtinyt tuhoutua. Museoviraston valvonnassa rakennuksen vanha pankkisali on palautettu mahdollisimman paljon entiselleen. Esiin on otettu vanhoja kattomaalauksiakin. Aulaa valaisevat kauniit kattovalaisimet. Ensimmäiseen kerrokseen tuli toimistotiloja ja ylempiin kerroksiin asuntoja.

Piha-alue on yhä korkean kivimuurin takana. Alkuperäinen lastauslaituri on muutostöissä kadonnut, mutta muuten entisaikojen tunnelma on edelleen aistittavissa. Olisi mielenkiintoista asua vanhan pankkirakennuksen tunnelmallisessa asunnossa.

Katseelta piilossa pihan puolella on kuvanveistäjä Into Saxelinin veistos, joka on siirretty tänne Kansallis-Osakepankin Lahden toimitalosta. Saxelin kuvasi eri elinkeinoja symbolisilla teoksillaan.

SUOMEN PANKIN TALO

Osoite: Linnankatu 20, Turku.

KARTTA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO