VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Upea uusrenessanssirakennus Aurajokirannan tuntumassa (Linnankatu 43) synnyttää lähinnä mielikuvan entisaikojen komeasta palatsista. Todellisuudessa kyse on kuitenkin 1800-luvun tehdasrakennuksesta.
Entinen korkkitehdas on säilynyt alkuperäisessä ulkoasussaan ja tulee säilymään jatkossakin. Tehdasrakennus on suojeltu.
Koko kortteli on täynnä mielenkiintoista historiaa. 1600-luvulla alueella sijaitsi hospitaali, jossa hoidettiin spitaalitautisia. Kun heidät siirrettiin Seilin saarelle, tilalle rakennettiin köyhäinkoti ja saarnaajan asuinrakennus. Vuonna 1677 vihittiin köyhäinkodin vieressä sijainnut hirsinen Pyhän Mikaelin kirkko. Hautalöytöjen mukaan kirkon hautausmaa on sijainnut osittain korkkitehtaan tontilla.
Köyhäinkodin ja saarnaajan asuinrakennuksen rappeuduttua niiden paikalle nykyisen Linnankadun ja Sairashuoneenkadun kulmaan rakennettiin vuonna 1784 puinen kaksikerroksinen lääninlasaretti, Turun yliopistollisen sairaalan edeltäjä. Tilaa oli kuudelletoista potilaalle. Lasaretin toiminta jatkui tovin 1800-luvulla naapurissa sijainneessa Kliinisessä instituutissa, kunnes koko toiminta siirtyi nykyiselle paikalleen Kiinanmyllynmäelle.
Sairaalatoiminnan siirryttyä toisaalle tontti myytiin. Vuonna 1892 sen osti ruotsalainen tehtailija August Wicander, joka rakennutti samalle paikalle arkkitehti Arthur Kajanuksen piirtämän nykyisen kolmikerroksisen koristeellisen tehdasrakennuksen.
Wicander oli perustanut jo aikaisemmin Turkuun korkkitehtaan, ja nyt hän siirsi tehtaan toiminnan uuteen kivitaloon. Tehtaanjohtajaksi tuli Carl August Larson. Turku ei ollut parivaljakon ainoa tehdas, sillä Wicander & Larsonilla oli tehtaita myös Itämeren alueen muissa maissa.
Turun tehtaan päätuotteita olivat laivaston hengenpelastuslaitteet ja kalastusvälineet sekä korkkiset pullonsulkimet. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsi varastohuoneet, joissa säilytettiin ulkomailta laivattua tehtaan pääraaka-ainetta, korkkikaarnaa. Tehdasrakennuksen kaksi kerrosta oli varattu tuotantoa ja toimistotiloja varten. Sisäänkäynti oli Linnankadun puolelta, kuten nykyäänkin, mutta sisään pääsi myös pihan puolelta.
Tehdasrakennuksen yhteydessä oli yksikerroksinen höyryvoima-asema, josta voima siirrettiin hihnavälityksellä tehdassalin katossa pyöriville akseleille ja niistä edelleen koneisiin. Sairashuoneenkadun puolella kadun suuntaisesti sijaitsee yhä edelleen arkkitehti Anton Salvianderin vuonna 1899 suunnittelema johtajien puinen asuintalo.
Kun korkkitehtaan toiminta siirtyi Helsinkiin, Turun kaupunki osti kiinteistön vuonna 1928. Tehtaan tilat muutettiin toimistokäyttöön. Vuosikymmenien ajan rakennuksessa ovat pitäneet majaa lukuisat eri toimijat, kuten Turun kaupungin kiinteistövirasto, Turun musiikkiopisto ja konservatorio, Työväenopiston kuvataideosasto, vanhusten päiväkoti, nuorison pop-kellari, Oopperayhdistys ja Turun Uusi Teatteri.
Korkkitehtaan tontti rakennuksineen siirtyi vuonna 1984 Turun kaupungilta Suomen valtiolle. Nyt sen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Naapuriin valmistui vuonna 1998 arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema ja Valtion kiinteistölaitoksen rakennuttama Turun oikeustalo. Vanha korkkitehdas peruskorjattiin oikeustalon käyttöön. Nyt siinä toimii muun muassa Varsinais-Suomen ulosottovirasto.
KORKKITEHDAS
Osoite: Linnankatu 43, Turku.
Jätevedenpumppaamo ja keramiikkataiteilija Karin Widnäsin taideteos Kimono.
Arkkitehti Anton Salvianderin vuonna 1899 suunnittelema johtajien puinen asuintalo.
Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Turun oikeustalo.
Ravintola Korkki.
