VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kuralan Kylämäki on museo- ja kulttuurivirkistysalue, jossa pääsee siirtymään entisaikojen tunnelmaan. Kylämäki sijaitsee kaupungin kupeessa, mutta tunnelmallinen maalaismiljöö rakennuksineen ja puutarhoineen on aito ja alkuperäinen.
Turun maakuntamuseon hallinnoiman Kuralan Kylämäen tarkoituksena on havainnollistaa entisaikojen elämää kertomalla, millaista elämä oli maatalossa 1950-luvulla. Kohde on avoinna kaikkina vuodenaikoina. Joulu on yksi vuoden kiireisimpiä aikoja, mutta varsinaisen sesonki on kesällä. Silloin Kylämäki on suosittu perhematkailukohde, kiitos monien kotieläimien.
Pitkä matka on kuitenkin kuljettu nykypäivään. Paljon piti tapahtua ennen kuin museotoiminta pääsi alkamaan.
Jyrätään matalaksi ja rakennetaan tilalle kerrostaloja, ovat turkulaiset grynderit suunnitelleet 1960-luvulta lähtien. Silloin kaupungissa elettiin kiivasta rakentamisen aikaa. Vanhaa purettiin ja uutta rakennettiin tilalle. Vain muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta sijaitseva Kuralan Kylämäki oli houkutteleva kohde rakennusurakoitsijoille.
Ja juuri sopivasti kylän maatiloille ei löytynyt jatkajaakaan1970-luvun alussa. Suunnitelmien mukaan Kylämäen pellot ja mäenrinteet olisivat täyttyneet kerros- ja rivitaloista.
Museovirasto aloitti samaan aikaan alueella arkeologisia kaivauksia. Niiden perusteella voitiin osoittaa, miten mäellä on asuttu jo vuosisatojen ajan. Rautakaudesta on muistona muun muassa esihistoriallisen ajan hautausmaa. Museovirasto halusi suojella koko alueen. Turun kaupunki ei. Kiista ratkesi lopulta Museoviraston eduksi. Alue suojeltiin muinaismuistolain perusteella vuonna 1980. Kylämäki oli kuulunut vielä 1930-luvulle asti Kaarinaan. Alue liitettiin Turkuun vuonna 1939.
Alkuvaikeuksien jälkeen Kylämäen museohanke saatiin käyntiin. Alueesta haluttiin tehdä toiminnallinen elävä vanhanajan kylä sekä havainnollistaa mäen esihistoriaa ja keskiaikaa. Kuralan Elävän historian kylä avasi ovensa vuonna 1988. Kylän maat omistaa Turun kaupunki ja toiminnasta vastaa Turun museokeskus.
Kuralan Kylämäki sijaitsee Aurajokilaaksossa, Aurajoen ja Jaaninojan yhtymäkohdassa. Paikan asutus on vanhaan, nousihan se maakohoamisen myötä ensimmäisten luotojen joukossa merestä noin 5000 vuotta sitten. Kylämäen maisema laitumineen, peltoineen ja kylineen muodostui nykyisen kaltaiseksi keskiajalla. Ensimmäinen kirjallinen maininta on 1300-luvun lopulta. 1600-luvulta alkaen muun muassa nimet Kohmo ja Rasi olivat jo olemassa.
Kylän useammasta tilasta on jäljellä vielä neljä: Iso-Kohmo, Vähä-Kohmo, Iso-Rasi ja Vähä-Rasi. Ne muodostavat mäelle tunnelmallisen yhtenäisen kylänraitin ja pihapiirit. Kylämäessä on yhteensä 26 rakennusta. Ne ovat pääosin peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Alueen vanhin rakennus lienee Vähä-Kohmon luhtiaitta. Sen hirsiin on kaiverrettu vuosiluku 1781.
Kylämäen pellot levittäytyvät lähiympäristöön. Yksi osa on vielä alkuperäisessä kuosissaan avo-ojitettuna. Alueen sijainti teiden ja yhä laajenevan kaupunkiasutuksen puristuksessa näyttää olevan ikuinen uhka Kylämäen ainutlaatuiselle perinnemaisemalle. Jo nyt jälkeenpäin rakennettu Jaanintie halkoo alueen. Uuden niin sanotun Säkömäen kaavan toteutuessa pilattaisiin iso osa arvokasta varsinaisuomalaista kulttuurimaisemaa.
Kuralan Kylämäki halutaan säilyttää sellaisena kuin se oli 1950-luvulla. Elämä on pysäytetty isoäidin aikaan, jolloin nykyaika televisioineen oli vasta saapumassa. Osa talojen alkuperäisistä esineistä on säilynyt, osa on saatu lahjoituksina.
Lähimenneisyydestä kerrotaan tekemisen ja elämysten avulla. Kiireettömyys, tuoksut ja tunnelmat on saatu kohdalleen, onhan vielä moni kertomassa, millaista oli vuosikymmeniä sitten mummolassa. Kylämäen museon tavoitteena on muistikuvien ja lähihistorian perinteen jatkaminen tuleville sukupolville. Vakiovieraita ovatkin koululaiset, joille on tarjolla myös laadukas opetusmateriaali.
Sana ”museo” ei tee oikeutta Kylämäelle, sillä kyseessä on elävä kylä. Täällä touhutaan 1950-luvun maalaistalon elämää ruuanlaittoineen ja arkiaskareineen. Vieraat ovat osa Kylämäen tunnelmaa osallistumalla kylän toimintoihin, esimerkiksi heinäkorjuutalkoisiin.
Iso-Kohmossa keskitytään naisväen töihin. Talon emäntä suorittaa askareitaan kertoen niistä yleisölle. Ja aina pääsee mukaan myös auttamaan. Iso-Kohmossa leivotaan, tehdään ruokaa, säilötään ja siivotaan vanhaan malliin. Aina ei kyseessä ole pelkästään mummonajan muistelemista. Kylämäen uudempia vieraita ovat nuoret parit, jotka ovat kiinnostuneita perinteisistä ekologisimmista elämäntavoista. Vanhat hyviksi todetut menetelmät otetaan uudestaan käyttöön.
Kylämäki on erinomainen paikka lapsiperheille, sillä täällä on tilaa leikkiä. Esineisiin saa jopa koskea. Kotieläimiin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä. Kylämäessä on hoidettu maisemaa perinteisin menetelmin laiduntamalla kotieläimiä. Ilman niitä niityt ja laitumet kasvaisivat nopeasti umpeen.
Puutarhanhoidosta kiinnostuneet löytävät kesäisestä Kylämäestä ideoita omaan perennapenkkiinsä. Monet vanhat perinteiset pihakasvit ja kukat ovat säilyneet Kylämäen vanhoissa pihoissa.
Lue lisää Kylämäen joulusta.
KURALAN KYLÄMÄKI
Osoite: Jaanintie 45, Turku.
LUE MYÖS: Rettigin palatsin kiehtova tarina – Aboa Vetus & Ars Nova on keskellä Turkua
LUE MYÖS: Turun Apteekkimuseo on idyllinen keidas keskellä kaupunkia
LUE MYÖS: Betel-kirkko eli Jumalan talo on Turun parhaiten varjeltu salaisuus
LUE MYÖS: Turun biologinen museo on ainutlaatuinen – vastaavanlaista ei ole edes koko Euroopassa
LUE MYÖS: Kakskerran Brinkhallin kartano on maamme kartanomuseoiden parhaimmistoa
LUE MYÖS: Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun – rinnehissistä on tullut suosittu nähtävyys
LUE MYÖS: Förillä pääsee ilmaiseksi Turusta Åboon – jokilautta on luokkaretkeläisten suosiossa
LUE MYÖS: Ett Hem kertoo, miten kaupungin porvaristo aikoinaan asui
LUE MYÖS: Suomen mielikuvituksellisin museo, Huudi-museo, laittaa vierailijan pään pyörälle
LUE MYÖS: Maailmanmestari Jarno Saariselle omistettu kotimuseo on katseilta piilossa
LUE MYÖS: Nauti Aurajokimaisemista perinteisen sightseeing-aluksen miellyttävässä kyydissä
LUE MYÖS: Jouko Kurrin ainutlaatuinen perämoottorikokoelma on yksi Forum Marinumin helmistä
LUE MYÖS: Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista
LUE MYÖS: Koroistenniemi Turussa on historiallisesti arvokasta Aurajokilaakson kulttuurimaisemaa
LUE MYÖS: Kaiken kokenut Kupittaa on turkulaisten rakas urheilukeskus
LUE MYÖS: Turun Lasarettimuseo on tärkeä osa Kiinamyllymäen sairaalahistoriaa
LUE MYÖS: Luostarinmäen käsityöläismuseo on eräs Suomen tärkeimmistä matkailukohteista
LUE MYÖS: Maarian kirkon tunnelma on ainutlaatuinen – täällä voit tehdä aikamatkan keskiajalle
LUE MYÖS: Martinkirkko – kuin pala Italiaa keskellä Turkua
LUE MYÖS: Forum Marinum kertoo ajasta, kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta
LUE MYÖS: Satulinnaa muistuttava Mikaelinkirkko on Turun suosituimpia nähtävyyksiä
LUE MYÖS: Harvinaista herkkua – Paavo Nurmen kotitalo Turussa avoinna suurjuoksijan syntymäpäivänä
LUE MYÖS: Turun paloaseman kätköissä on Museotila Kellari, palolaitoksen oma museo
LUE MYÖS: Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on nyt rakkautta ilmassa
LUE MYÖS: Sibeliusmuseo – talo täynnä musiikkia
LUE MYÖS: Boren lippulaiva Nolla-Bore tarjoaa nostalgiasta tunnelmaa Aurajoen laiturissa
LUE MYÖS: Ukkopekka on wanhan hyvän ajan höyrylaiwa
LUE MYÖS: Kovia kokenut Suomen Joutsen on huippukohde entisaikojen purjehdusromantiikkaa etsiville
LUE MYÖS: Suomen Partiomuseolla on ikää jo yli 60 vuotta
LUE MYÖS: Turun Automuseo on Reinon tärkeä harrastus – yhden miehen kokoelma on komea
LUE MYÖS: Turun linnan suosio säilyy nähtävyytenä vuodesta toiseen
LUE MYÖS: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
LUE MYÖS: Turun Terveydenhuoltomuseossa, entisessä Kuppalassa, voi nykyään vierailla hyvillä mielin
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkkomuseon kokoelma on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
LUE MYÖS: Turun tuomiokirkko on kaupungin suosituin nähtävyys
LUE MYÖS: Vepsä on mainio päiväretkikohde, mutta voi siellä yöpyäkin