Panternin ruotsinkieliset asukkaat halusivat asua eräässä Turun hienoimmassa talossa

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Hämeenkadun varrella sijaitsevan Olavinkrouvin eli nykyisen Olkun tietävät useimmat turkulaiset. Ravintolan nimi ei ole sattumaa, sillä se on saanut nimensä kauan sitten alueella sijainneen Pyhän Olavin dominikaaniluostarin mukaan.

Munkkiluostarista ei ole enää jäljellä mitään, sillä vuosisatoja vanhojen raunioiden jäänteet ovat piilossa nykyisten Kaskenmäen rakennusten alla. Eräs näistä rakennuksista on yksi Turun tunnetuimmista jugendtaloista. Aitiopaikalla sijaitseva Pantern, osoitteessa Kaskenkatu 2, on todellinen katseenvangitsija.

Palataan kuitenkin ensin Turun historiassa vuosisatoja taaksepäin – aikaan, kun kaupunki oli vasta perustettu.

Pyhän Olavin dominikaanikonventti on perustettu samoihin aikoihin 1200-luvulla. Nykyinen Kaskenmäki oli pitkään syrjässä silloisen kaupungin ulkopuolella. Luostariin kuuluneiden rakennusten raunioita on löytynyt Kaskenkadun molemmilta puolilta ja sen alta. Varttuneempi väki muistaa vielä 1960-lopun arkeologiset kaivaukset, kun Kaskenmäki oli ajoittain myllerretty tutkimusten ajan.

Eräs muisto luostarin olemassaolosta on Veritas-eläkevakuutusyhtiön paljastama Olavinpuistossa sijaitseva Kimmo Ojaniemen veistos Dominikaanit Turussa.

Liki 300 vuotta toimineen luostarin toiminta päättyi 1500-luvulla sen tuhoutuessa tulipalossa. Rauniot jäivät uusien talojen ja Kaskenkadun alle. Vuoden 1827 Turun palo laittoi arkkitehti Carl Ludvig Engelin johdolla Turun asemakaavan uusiksi. Hän piirsi modernin ruutukaavan ajanmukaisine kortteleineen. Panternin tontti syntyi tämän uudistuksen seurauksena.

Engel antoi uusille kaupunginosille nimiä, kuten Pegasus, Aurora, Zebra, Elefanten jne. Nimet eivät kuitenkaan olleet kaupunkilaisten suosiossa ja ne jäivät vähitellen pois käytöstä. Kaksi nimeä jäi kuitenkin elämään, Hjorten ja Pantern. Molemmat ovat nykyään arvostettuja asunto-osakeyhtiöitä.

Arkkitehti Frithiof Strandellin laatimat Panternin piirustukset tehtiin keväällä 1909 ja valmista tuli jo vuotta myöhemmin eli vuonna 1910. Ennen rakennustöiden aloittamista piti kuitenkin purkaa Turun palon jälkeen samaiselle paikalle rakennettu talo. Aurasiltakin oli juuri valmistunut.

1900-luvun alku oli Turussa vilkkaan rakentamisen aikaa. Vanhaa purettiin ja uutta tuli tilalle. Jugend oli vallitseva tyylisuunta. Muutamassa vuodessa kaupungin katukuva muuttui täysin. Arkkitehdeistä Strandellin panos oli Turussa merkittävin. Hänen piirustuspöydältään syntyi kaupungin sen ajan merkittävimmät rakennukset. Pantern oli vain yksi niistä. Arkkitehti itse asui tulevan Panternin vieressä, sillä Kaskenmäen päällä sijaitseva komea jugendrakennus Hjorten oli myös Strandellin suunnittelema.

Ennen kuin Panternin rakentaminen pääsi käyntiin, tontilta purettiin arkkitehti Pehr Johan Gylichin piirtämä yksikerroksinen puutalo uuden viisikerroksisen asuintalon tieltä. Kadunkulman ja Hämeenkadun varren empiretalot säilyivät hieman pidempään. Juuri näiden takia Panternin julkisivu tuli Kaskenkadulle päin. Rakennuksen toinen julkisivu on Vartiovuorenmäen puiston suuntaan.

Ennen varsinaista rakentamista, piti Vartiovuorenmäestä louhia paljon maata pois. Tuhansittain hevoskuormallisia lastattiin muualle vietäväksi. Itse rakentaminen tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Halpaa työvoimaa oli runsaasti saatavilla.

Pantern varustettiin uusilla mukavuuksilla. Rakennukseen asennettiin vesijohto ja viemärit. Niiden myötä saatiin sisävessat ja kylpyhuoneet. Veden ohella myös sähkö saatiin heti, tosin vain valaistusta varten. Keittiöissä kaasu oli käytössä 1960-luvun lopulle asti. Arvorakennuksen koristeelliset lasimaalaukset ovat Willy Baerin tekemiä.

Vaikka Pantern oli nykyaikainen rakennus, siinä ei ollut alun perin kuitenkaan keskuslämmitystä, vaikka se oli jo muutamissa Turun uusimmissa rakennuksissa. Lämmitys hoidettiin aluksi asuntokohtaisilla kakluuneilla. Myöskään hissejä ei alkuperäisiin piirustuksiin oltu suunniteltu.

Apteekkari Lindroos, pankinjohtaja Lönnblad, kauppias Henriksson, everstiluutnantti von Troil, hovioikeuden viskaali af Björkesten, valtioneuvoksetar Walmqvist, vuorineuvos Grönblom, leskirouva Aminoff jne. Panternin alkuperäisten osakkeenomistajien nimet ja ammatit kertovat paljon. Asukkaat olivat yleensä varakasta ruotsinkielistä väkeä, joka halusi asua eräässä Turun hienoimmassa ja uudenaikaisemmassa talossa.

Ainoan poikkeuksen teki herrasväen palvelusväki. Lähes jokaisessa taloudessa oli vähintään yksi nuori naispuolinen palvelija. Heitä varten oli keittiön yhteydessä pieni oma huone ja oma sisäänkäynti. Eräs poikkeus naisvaltaisessa palveluväessä oli pitkäaikainen talonmies Frans Keto.

Hämeenkadun puoli oli myös taloyhtiön halussa. Matalien rakennusten ansiosta rakennusoikeutta oli vielä paljon käyttämättä. Niinpä yhtiökokouksessa syntyi ajatus purkaa Turun palon jälkeen valmistuneet rakennukset ja rakentaa niiden tilalle niin sanottu Uusi Pantern.

Kilpailutuksen jälkeen arkkitehti Bertel Jungin ehdotus valittiin. Uudiskohteesta ei tullut yhtä koristeellinen kuin alkuperäinen Pantern. Vallitseva muoti korosti yksinkertaisempia piirteitä. Samankaltaisuutta saatiin sijoittamalla Uuden Parnternin julkisivuun erkkereitä.

Uusi Pantern valmistui vuonna 1939, mutta ennen kuin päästiin aloittamaan rakentaminen, paikalla tehtiin jälleen arkeologisia kaivauksia. Niissä paljastui luostarin entinen hautausmaa. Iso määrä pääkalloja ja muita luita piti siirtää muualle.

Ajankohta toisen maailmansodan kynnyksellä ei ollut rakentamiselle paras mahdollinen. Talvisota ehti syttyä ennen kuin viimeistelyjä oli ehditty tekemään. Vaikeuksista huolimatta Uusi Pantern edusti kuitenkin sen hetken modernia asumista. Toisin kuin naapurissa, Uusi Pantern sai hissit eikä uuteen osaan asennettu lainkaan kaasujohtoja. Luksusta oli myös keittiön jääkaappi, joka oli vielä siihen aikaan harvinaisuus.

Lähde: Pantern: talo luostarin raunioilla (Hannu Laaksonen, Rauno Lahtinen)

PANTERN

Osoite: Kaskenkatu 2, Turku.

KARTTA

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO