VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Muutos on ollut melkoinen. Vielä 1800-luvun lopulla kaupungin laidalla sijainneen Puolalanmäen rinteillä oli sinne tänne rakennettuja huonokuntoisia puutaloja. Puurötisköt olivat säästyneet vuoden 1827 Turun palosta. Alueen mainekaan ei ollut paras mahdollinen.
Puolalanmäen puiston perustamistyöt aloitettiin vuonna 1889. Kaupunginpuutarhuri Mauritz Hammarberg otti mallia Tukholmasta. Kallioinen alue muuttui vaihe vaiheelta vehreämmäksi. Paljon jouduttiin kuitenkin tuomaan irtomaata, jotta voitiin istuttaa vanhoja suomalaisia puulajeja. Puolanlanpuistoon istutettiin muun muassa vuorijalavia, vaahteroita, lehmuksia ja tammia. Kiitos lehtipuiden etenkin syksyllä ruskan aikana puiston väriloisto on parhaimmillaan.
Lisäväriä, vieläpä kaikkina vuodenaikoina, tuovat Puolalanmäen lukuisat 1900-luvun alkupuoliskolla rakennetut koristeelliset arvorakennukset. Niiden myötä Puolalanmäestä on tullut suosittu ja arvostettu asuinpaikka. Muodonmuutos köyhälistön pihapiiristä jugendlinnojen koristamaksi alueeksi on ollut iso.
Puolamäenhistoria alkaa jo keskiajalta, sillä sen rinteillä sijaitsi spitaalisten laitos Pyhän Yrjänän hospitaali, maamme ensimmäinen sairaala. Kaupungin laajentuessa tuli tarve siirtää spitaalilaitos kauemmaksi Seilin saarelle Nauvoon vuonna 1623.
Puolalanmäki on saanut nimensä alun perin Maarian kuntaan kuuluneesta Puolalan kylästä. Alueen eräs historiallisesti arvokkaimmista rakennuksista on Iso-Puolalan tilan rakennus 1770-luvulta. Se on yksi Turun vanhimmista yhä jäljellä olevista puutaloista. Se siirtyi aikoinaan lahjoituksena Turun kaupungille. Nyt sen omistaa Rakennusperinteen Ystävät ry.
Puolalanmäeltä avautui ennen kerrostalojen rakentamista komea näköala yli kaupungin. Niinpä se oli hyvä sijaintipaikka palotornille. Vuonna 1838 valmistunut arkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema palotorni purettiin 1900-luvun alussa. Tilalle rakennettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseo vuonna 1904. Pian valmistuivat myös ympäröivät kauniit jugendtyyliset kivitalot.
LUE LISÄÄ: Turun taidemuseo tarjoaa laadukkaan taide- tai kahvilaelämyksen
Arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelema ja vuonna 1910 jugendtyylinen asuinrakennus Albatross on eräs Puolalanmäen tunnetuimmista asuinrakennuksista. Talon rakennutti merikapteeni Johan Magnus Eklund. Albatross oli aikaansa edellä, sillä rakennuksessa oli keskuslämmitys ja hissi, joita oli siihen aikaan kerrostaloissa vielä harvassa. Samaisen arkkitehdin piirtämä on myös Aurakadun päässä sijaitseva Vuorilinna.
LUE LISÄÄ: Albatross tunnistetaan Turussa paremmin nimestään kuin katuosoitteestaan
Albatrossin vieressä sijaitseva vuonna 1908 valmistunut Päivölä on vanhin Puolalanpuiston suurista jugendtyylisistä kerrostaloista. Sen suunnitelmat toteutti Gustavin Nyströmin neljätoista vuotta nuorempi pikkuveli Alexander Nyström. Hän on suunnittelut Puolalamäen alueelle muitakin jugendrakennuksia, muun muassa nykyisen Park-hotellin.
LUE LISÄÄ: Jugendkaunokainen Päivölä on yksi Puolalanpuiston helmistä
LUE LISÄÄ: Originelli Park Hotel on yksi Turun jugendhelmistä
Päivölän vieressä, talon seinässä kiinni, on keltainen kivitalo. Sekin on Alexander Nyströmin piirtämä. Tämänkin talon rakennutti merikapteeni Eklund. Tämän jatkona on jugendtyylinen puutalo. Arkkitehti ja rakennuttaja ovat edelleen Nyström ja Eklund.
Puolalanmäen jugendtalojen muodostaman rivistön itäpäähän nousi arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelema mahtipontinen Puolala, kuten rakennuksen julkisivuun on näkyvästi ikuistettu. Monista muista 1900-luvun kerrostaloista poiketen Puolala on koristeellinen myös takaa päin katsottuna. Rantapihakadun puolelta se näyttää ehkä vieläkin komeammalta.
LUE LISÄÄ: Asunto-osakeyhtiö Puolala on Puolalanmäen eräs komeimmista rakennuksista
Puolalan jatkoksi valmistui Nyströmin suunnittelema mahtipontinen uusklassinen Museomäki vuonna 1924.
Edellä mainittujen jugendtalojen valmistuessa ainoa reitti perille oli Rauhankadun päästä sillä Tuurinkatua ei vielä ollut. Kadun valmistuttua sen varteen rakennettiin Asunto-osakeyhtiö Tuurintie (1927) ja Asunto-osakeyhtiö Tuuri (1928). Vaikka tyylisuunta oli muuttunut jugendista uusklassismiin, rakennukset osaltaan täydentävät Puolalamäen tyylikästä arkkitehtuuria.
Edellä mainittujen uusien hienostotalojen myötä Puolalanmäen alue muuttui nopeasti epämääräisenä ja rauhattomana pidetystä seudusta yhdeksi kaupungin suosituimmaksi asuinalueeksi.
Istutusten ja komeiden rakennusten ohella Puolanlanmäkeä on kaunistettu useilla taideteoksilla. Taidemuseon edustalla ovat Wäinö Aaltosen veistämät Victor Westerholmin ja Robert Wilhelm Ekmanin patsaat. Ensiksi mainittu oli Turun taidemuseon ensimmäinen johtaja ja Ekman oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita.
Tunnetuin Puolalanmäen julkisia taideteoksista Jussi Mäntysen Joutsenet. Puiston kaakkoiskulmassa sijaitsee Mäntysen Kurjet pesällä. Antti Louhiston tekemä Leningradin ja Turun ystävyyden patsas on ollut usein ilkivallan kohteena. Venäläisen Mihail Anikušinin veistämä vallankumousjohtaja V.I. Leninin muistomerkki on toistaiseksi siirretty varastoon.
PUOLALANMÄKI
Osoite: Puolalanmäki, Turku.
























