Asunto-osakeyhtiö Puolala on Puolalanmäen eräs komeimmista rakennuksista

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Jugendarkkitehtien nimet, kuten Frithiof Strandell, Alexander Nyström tai rakennusmestarit Adrian ja Kaarlo Thomander kuulostavat tutuilta. Sen sijaan arkkitehti Jussi Paatela (1886-1962) kuulostaa ehkä turkulaisittain vieraalta. Syykin on yksinkertainen. Moni paikallinen arkkitehti Strandellin tavoin suunnitteli Turkuun 1900-luvun alkuvuosikymmeninä useita rakennuksia, mutta helsinkiläinen Paatela vain yhden, mutta sitäkin komeamman.

Vuonna 1938 valmistunut Turun A-sairaala on myös Paatelan piirtämä, mutta arkkitehdin suosima tyylisuunta on vaihtunut jugendista klassismin kautta funktionalismiin.

Vuonna 1913 valmistunut Asunto-osakeyhtiö Puolala on Puolalanmäen eräs komeimmista ja ennen kaikkea mahtipontisimmista rakennuksista. Korkealla mäen päällä sijaitsevan keltaiseksi maalatun arvorakennuksen tunnistaa jo sen nimestä Puolala, joka on ikuistettu talon julkisivuun.

Monista muista jugendtyylisistä rakennuksista poiketen, Puolalan pihajulkisivu on myös erityisen koristeltu. Se näkyy hyvin Ratapihankadun puolelle. Vaikka Puolala valmistui jo yli 100 vuotta sitten, näkymät rautatien puolelle ovat säilyneet avonaisina hämmästyttävän hyvin.

Puolalamäen muuttaminen puistoksi alkoi 1800-luvun lopulla. Sitä ennen rinteillä oli Turun palosta säästyneitä vanhoja puutaloja. Alueen maine ei ollut kovin hyvä. Toista on nykyään, sillä Puolalanmäki on eräs Turun arvostetuimpia asuinalueita – kiitos 1900-luvun alkuvuosikymmenien koristeellisten rakennusten.

Ensimmäisenä valmistui Turun taidemuseo vuonna 1904. Vuonna 1908 valmistunut Päivölä on vanhin Puolalanpuiston suurista jugendtyylisistä kerrostaloista. Albatross, Päivölän naapuri, valmistui pari vuotta myöhemmin, 1910. Sen jälkeen olikin jo Puolalan vuoro.

Puolalanmäki ei ollut Turussa poikkeus. 1900-luvun alku oli Turussa kiivasta rakentamisen aikaa. Väkeä muutti maalta kaupunkiin ja asunnontarve oli suuri. Varakkaammalle väelle suunnattu uusi tyylisuunta oli saapunut Aurajoen rannoille muualta Euroopasta, lähinnä Saksasta. Sen seurauksena keskustaan nousi useita jugendlinnoja ja laitakaupungille uuden tyylin mukaisia puutaloja. Asuintaloja rakensivat rikkaat yksityiset henkilöt, jotka vuokrasivat sitten asunnot muille.

Halpaa työvoimaa oli runsaasti saatavilla, joten taloista oli varaa rakentaa koristeellisia. Eläinkuvat, vaakunat ja kasviaiheiset koukerot elävöittävät talojen seinäpintaa. Puolala ei ole poikkeus. Sen aaltoilevasta erkkerien koristamasta julkisivusta löytyy kauniita yksityiskohtia.

Puolalan jatkoksi valmistui vuonna 1924 Vuorilinna. Vaikka tyylisuunta vaihtui uusklassismiin, rakennus sopii hyvin Puolalan jatkoksi. Sitä samaa ei voida sanoa Puolalan toisessa päässä sijaitsevasta 1950-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Sen valmistuessa aika oli toinen. Nyt arvostetun arkkitehti Paavo H. Salmisen moderni kerrostalo koristeellisen jugendtalon vieressä näyttää epäonnistuneelta ratkaisulta.

Asunto-osakeyhtiö Puolalan edessä sijaitsee nykyään viehättävä puistoalue. Toista oli Puolalan valmistuessa. Ainoa tieyhteys oli Rauhankadun päästä. Tornikadulta tulevaa Tuurintietä ei vielä ollut. Sen valmistuessa kadun varteen valmistui vuonna 1928 uusklassisen tyylisuunnan Asunto-osakeyhtiö Tuuri. Sen tyylikäs arkkitehtuuri täydentää kahden taloyhtiön väliin jäävän puistoalueen. Vuonna 1986 paljastettu kuvanveistäjä Jussi Mäntysen teos Kurjet pesällä sopii täydellisesti tunnelmaan. Veistoksessa pitkäkaulaiset linnut kurkottelevat kohti korkeuksia

PUOLALA (Asunto-osakeyhtiö)

Osoite: Puolanpuisto 1, Turku.

KARTTA

Puolala ja Museomäki.

Näkymä Läntisen Pitkäkadun puolelta.
Vieressä 1950-luvun arkkitehtuuria.
Kurjet pesällä (Jussi Mäntynen).
Asunto-osakeyhtiö Tuuri (vas.) ja Asunto-osakeyhtiö Tuurintie.
Turun taidemuseo.

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO