RUOVESI / PIRKANMAA – Murole on pieni Ruoveteen kuuluva kylä, joka nimenä tunnetaan ehkä parhaiten kanavastaan. Murolen yli 300 metriä pitkä kanava yhdistää pohjoispuolella sijaitsevan Paloveden ja alapuolisen Vankaveden toisiinsa.
Murolen kylä sijaitsee hieman syrjässä. Matkaa Ruoveden keskustaan on 25 kilometriä. Sunnuntaiaamun matka lähimmälle kirkolle oli aikoinaan sen verran pitkä, että murolelaisetkin halusivat oman kirkon. Sellainen saatiin vuonna 1932. Kirkon suunnitteli tamperelainen arkkitehti Lauri Autero (1885-1939), joka tunnetaan myös muistomerkkien suunnittelijana. Kirkkoarkkitehtinä Autero on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Viimeistään 1930-luvulle tultaessa klassismi oli syrjäyttänyt lyhyen aikaa muodissa olleen kansallisromanttisen tyylisuunnan. Muroleen kirkosta tuli 350 istumapaikkainen pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on kolminivelinen kellotorni. Jos kirkon ulkonäkö on yksinkertaista klassismia, on sisätilojen muotokieli huomattavasti rikkaampaa.
Muroleen kirkon sisätilat ovat niin viehättävät, että on harmi, jos kirkon ovet ovat kiinni satunaisen vierailijan poiketessa paikalle. Kannattaakin etukäteen selvittää, milloin kirkossa on messu tai konsertti.
Hirrestä rakennetut kirkot jätettiin aluksi ilman laudoitusta, osin seurakunnan rahanpuutteen takia. Hirsien oli hyvä myös ensin laskeutua paikoilleen ennen pintojen laudoitusta. Saattoipa käydä niinkin, että sisäseinät jäivät lopulta varojen ehtyessä kokonaan ilman panelointia.
Muroleen kirkkosalissa sisäseinät ovat yhä hirsipinnalla. Hyvä niin, sillä se luo kodikasta ja seesteistä tunnelmaa. Ainoastaan seinien alaosa on pystypaneloitu ja maalattu vaaleansävyiseksi. Kaareva, valkoiseksi maalattu laudoitettu katto, lisää kirkon sisätilojen tunnelmaa. Salin etuosan kaksi lämmitykseen tarkoitettua kamiinaa on jätetty paikoilleen. Niiden kirkkosalin ylle kaareutuva hormiratkaisu vaikuttaa erikoiselta.
Täydellisen tunnelman täydentää taidemaalari Lennart Segerstrålen (1892-1975) alttaritaulu Jeesus Getsemanessa. Tunnettu taiteilija oli alun perin koulutukseltaan metsänhoitaja, mutta kiinnostui jo nuorena taiteen tekemisestä. Segerstrålea voidaan pitää itseoppineena taidemaalarina.
Muroleen alttaritaulu valmistui vuonna 1951. Se ei ollut Segerstrålen ainoa uskonnollinen teos, vaan hän maalasi vastaavia useisiin maamme kirkkoihin. Hänen päätyönään voidaan pitää Suomen Pankin kookkaat Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa.
Kirkkomaan punagraniittisen sankarimuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Siinä kuoleva suomalainen sotilas kohottaa kätensä kohti ristiä.
Kun Ruoveden ja Virtain seurakunnat yhdistyivät, syntyi Tarjanteen seurakunta. Liitoksen myötä siihen kuuluvat nyt Virtain ja Ruoveden kirkon lisäksi Liedenpohjan, Killinkosken ja Muroleen kirkot. Ruoveden ja Virtain kunnat ovat edelleen itsenäisiä.
Muroleen kirkko 3D-kuvauksena sisältä.
MUROLEEN KIRKKO
Osoite: Muroleentie 740, Murole (Ruovesi).
