MUSTIO / UUSIMAA – Kyse ei ole vain yksittäisestä kirkosta, vaan isommasta historiallisesta kokonaisuudesta, Mustion ruukkikylästä. Sen syntyhistoria ja olemassaolo yli 400 vuoden ajan perustui Mustionjoessa olevaan koskeen. Se mahdollisti paikallisen ruukkikylän ja teollisuushistorian synnyn.
Mustion ruukkia pidetään Suomen ensimmäisenä varsinaisena rautaruukkina. Raaka-aine, louhittu rautamalmi, saatiin Lohjan Ojamon kaivoksesta. Ruukin toiminta päättyi yli 100 vuotta sitten, mutta paljon historiaa on yhä jäljellä.
Rautatehtaan lisäksi alueella on toiminut puuhiomo, saha, mylly, puusepänverstas ja tiilitehdas. Myöhemmin 1900-luvulla täällä oli jopa laivansisustuksiin erikoistunut yritys.
Ruukinpatruuna tarvitsi itselleen edustavan asunnon. Magnus Linder nuoremman rakennuttama Mustion linna valmistui vuonna 1792, mutta suvun historia alkaa Mustiossa jo vuonna 1766 ja kesti pitkään, aina vuoteen 1920 asti. Osa suvun jäsenistä oli Suomen rikkaimpia henkilöitä. 1980-luvulla Mustion kartano palautui takaisin Linder-suvun omistukseen.
Monet ruukkikylän työntekijöiden rautaruukin ajoilta peräisin olevat rakennukset ovat nekin yhä olemassa. Nykyinen puinen Mustion kirkko valmistui paikallisen ruukinseurakunnan tiloiksi.
Herraskartanon päärakennuksen Mustion linnan ja kirkon ympäristö puistoineen on hyvin hoidettu. Linna on nykyisin majoitus-, museo- ja ravintolakäytössä. Kirkko kuuluu Raaseporin seurakuntayhtymälle ja se on normaalissa kirkollisessa käytössä. Viehättävä ympäristö ja tunnelmallinen pieni 150 hengen kirkko on erityisesti vihkiparien suosiossa.
Alueen ensimmäinen puretuksi tullut puinen ruukinkirkko rakennettiin jo 1600-luvulla. Edellisestä ruukinpatruunan rakentamasta kirkosta siirrettiin uuteen, nykyiseen kirkkoon, kirkonkellot ja saarnastuoli.
Mustion linnan vieressä pienen mäen päällä sijaitseva paanukattoinen puukirkko valmistui vuonna 1761. Rakennusmestari Johan Tammi valvoi rakentamista. Kellotapuli valmistui hieman myöhemmin, vuonna 1778.
Olemassaolonsa aikana Mustion kirkkoa on kunnostettu useampaan kertaan. Värikin on vaihtunut alkuperäisestä punaisesta nykyiseen harmaaseen. Ulkoseinän pystylaudoitus on vaihtunut vaakalaudoitukseen. Sisätilatkin on kauttaaltaan laudoitettu ja maalattu vaaleilla värisävyillä. Katonrajaa kiertävä sininen koristenauha luo oman erityisen vaikutelmansa.
Kirkkosalin esineistä useimmat on saatu lahjoituksina. 1600-luvun apostolien kuvilla koristeltu saarnastuoli kunnostettiin myöhemmin, vuonna 1705, sen aikaisen ruukinpatruuna Erik Stålhammarin toimesta. Hän oli tullut naimakaupan kautta ruukin omistajaksi.
Sopivasti sovituilla avioliitoilla oli jatkossakin paikan omistuksessa iso merkitys. Stålhammarin tytär avioitui tehtailija Henric Johan Kreijin kanssa. Mustio oli hänen omistuksessaan liki 30 vuotta.
Kreijn tytär avioitui vuorostaan Joakim von Glanin kanssa, josta tuli Mustion uusi isäntä. Mustio siirtyi Linderin suvun omistukseen vuonna 1766, kun Magnus Linder avioitui von Glanin tyttären kanssa.
Kirkon nykyinen 1700-luvun alttaritaulu on taitavasti tehty kopio flaamilaisen barokkitaiteilija Peter Paul Rubensin teoksesta Viimeinen ehtoollinen. Mustion kirkon alkuperäinen ristiinnaulittua Kristusta esittävä alttaritaulu on sekin yhä nähtävänä. Myös kirkon kauniit valaisimet on saatu lahjoituksina.
Uudempaa esineistöä on seinällä oleva taiteilija Gunnar Forsströmin (1894-1958) lasimaalaus Kylvö ja sadonkorjuu. Mustiolla itsekin syntynyt Forsström koristeli useita maamme kirkkoja värikkäillä lasimaalauksillaan.
Kirkon uruissa päädyttiin aluksi luotettavaan vaihtoehtoon. Valituksi tuli Tanskasta Suomeen muuttaneen tunnetun urkurakentaja Jens Zachariassenin tekemät urut. Soittopeli sekä niitä varten rakennetun urkulehterin lahjoitti ruukinpatruuna Hjalmar Linder, silloisen Suomen rikkain mies.
Urkujen viimeisimmän kunnostustyön teki Hans Heinrich (s.1935), myös hänkin Saksasta Suomeen ja Pohjanmaalle 1960-luvulla muuttanut uudemman sukupolven urkumestari.
Mustion kirkon lattian alle ei koskaan haudattu ketään. Varsinainen Mustion hautausmaakin sijaitsee muualla. Kirkkomaalla on kuitenkin pitkäaikaisen Linder-suvun hautakappeli sekä sodassa kaatuneiden sankarihautausmaa. Muistomerkin on suunnittelut tuttu paikallinen taiteilija Gunnar Forsström.
Mustio on Karjaan kylä, kuntaliitoksen myötä nykyään osa Raaseporin kaupunkia.
MUSTION KIRKKO
Osoite: Hållsnäsintie 82, Mustio (Raasepori).
