NURMIJÄRVI / UUSIMAA – Nurmijärven vaakunan seitsemän miestä, Jukolan veljestä, osaa nimetä moni suomalainen. Paikallisen merkkihenkilön Aleksis Kiven luomat hahmot eivät ole ainoa yksityiskohta, joka viittaa kansalliskirjailijamme synnyinmaisemiin. Nurmijärven Palojoen kylässä on kotitalo, joka on entisöity nuoren Kiven aikaiseen asuun.
Paikallisen kuuluisan kirjailijan mukaan on nimetty myös tie, jonka varrella sijaistee Nurmijärven kirkko, Aleksis Kiven kotikirkko.
Kirjailija kuvaa mielellään kirkkoa teoksissaan sekä myös järveä, jonka rannalla kirkko aikoinaan sijaitsi. Nimenomaan sijaitsi, sillä Kirkkojärvi on myöhemmin kuivatettu viljelykäyttöön. Kirkkomäeltä oli kaunis näkymä järvelle, kuivatuksen jälkeen viljaville pelloille. Nyt näkymän estää eteen kasvanut metsä.
Nurmijärven itsenäisen seurakunnan historia alkaa 1600-luvun alusta. Niinpä vuosisatojen aikana seurakuntalaisilla on ollut käytössään useampi kirkko. Vanha on lahonnut tai se on huonokuntoisena purettu uudemman tieltä. Nykyinen Nurmijärven vuonna 1793 valmistunut kirkko on seurakunnan neljäs.
Ruotsinvallan aikana kuningas Kustaa III (1746-1792) antoi määräyksen, että jatkossa kirkot tulisi rakentaa kivestä. Siihen olivat järkisyyt, sillä puukirkon ikä on rajallinen ja moni maamme puukirkko on tuhoutunut tulipaloissakin. Kivikirkon rakentaminen on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa kuin puukirkon. Jälkimmäisen rakentamiseen löytyi aina työvoimaa ja rakennusmateriaalia omasta takaa, mutta kivikirkon rakentaminen vaati enemmän ammattitaitoa.
Nurmijärveläiset, kuten monella muullakin paikkakunnalla, anoivat kuninkaalta lupaa puukirkon rakentamiseen. Lupa tuli ja rakentamiseen päästiin keväällä 1793. Valmista saatiin jo syksyyn mennessä. Tosin alkuperäinen kirkko ei ollut yhtä komea kuin nykyinen. Rakennusta on muutettu ja kunnostettu useampaan kertaan.
1700-luvun loppu oli aikaa, kun maassamme ei ollut vielä varsinaisesti kirkon suunnitteluun erikoistuneita arkkitehtejä. Yleensä piirustukset saatiin Tukholmasta. Itse rakentamisesta paikan päällä vastasi mestari, arvostettu kirkonrakentaja.
Nurmijärvellä tehtävään valittiin kokenut Matti Åkerblom (1740-1819). Hän oli saanut itse oppinsa toisen tunnetun kirkonrakentaja Antti Piimäsen oppipoikana ja myöhemmin kisällinä. Vuonna 1773 valmistunut Halikon kirkon kellotapuli oli Åkerblomin mestarinäyte.
Matti Åkerblomia ei pidä sekoittaa toiseen Mattiin, tunnettuun kirkonrakentaja Matti Åkergreniin (1752-1839). Hänen rakentama Nurmijärven kirkon kellotapuli valmistui pian kirkon valmistumisen jälkeen, vuonna 1795.
Nurmijärven kirkko on nykymuodossaan tasavartinen ristikirkko, jonka sisänurkissa olevat viisteet tuovat lisäilmeikkyyttä julkisivuun. Sitä tuovat myös pystypilasterit ja sakaroiden päässä samaa tyylisuuntaa olevat eteiset päätykolmioineen.
Näyttävyyttä korostaa aumakaton komea kattoratsastaja eli teräväkärkinen torni. Nykyisen kirkon kokonaisvaikutelma on uusklassistinen. Ulkoasu on peräisin 1930-luvun muutostöistä.
Nurmijärven kirkon sisätiloissa koettiin muutos, jonka läpikävi moni muukin suomalainen kirkko 1800-luvulla. Siihen oli totuttu, että monen kivikirkon keskiaikaiset maalaukset peitettiin uskonpudistuksen myötä. Kuvia peitettiin maalikerrosten alle jostain syystä myöhemminkin. Nurmijärven kirkko sai apostolien ja raamatunaiheisia kuvia lehtereihin ja saarnastuoliin 1830-luvulla, mutta ne peitettiin valkoisen maalin alle jo vuosisadan loppuun mennessä. Myöhemmin vasta 1990-luvulla maalaukset otettiin Nurmijärvelläkin uudestaan esiin.
Kirkon alttaritaulun (Jeesuksen taivaaseen astuminen) tekijä Carl Peter Elfström (1774-1839) sai koristemaalarin oppinsa Tukholmassa. Tiedetään myös, että hän oli innokas näyttelijä ja laulaja. Elfström asui 1800-luvulla Suomessa perheensä kanssa, mutta erosi myöhemmin puolisostaan ja avioitui uudestaan. Elfströmin tekemiä maalauksia on olemassa sekä Ruotsin että Suomen puolella.
Nurmijärven alttaritaulun valmistuessa vuonna 1932 Elfström teki myös yhden maalauksen Iitin kirkkoon. Jälkimmäinen teos sai niin paljon kritiikkiä, että maalaus oli vuosikymmenien ajan piilossa varastossa.
Martti Porthan on uudemman sukupolven urkurakentaja. Yritys aloitti toimintansa vuonna 1986. Nurmijärven kirkon nykyiset, kirkon kolmannet urut, ovat vuodelta 1993. Janakkalalaisen urkutehtaan rakentamia urkuja on jo useissa maamme kirkoissa. Urkurakentamo Martti Porthan Oy ehti toimia Janakkalan Tervakoskella 36 vuotta, kunnes lopetti toimintansa. Jatkajaa ei löytynyt.
Kirkon sisätiloja koristavat 1930-luvulla lahjoituksena saadut Gunnar Forsströmin (1894-1958) lasimaalaukset Hyvä Paimen ja Elonkorjaaja. Hänen taidokkaasti tehtyjä lasimaalauksia on useissa Suomen kirkoissa. Forsström oli myös arvostettu julistetaiteilija ja lastenkirjojen kuvittaja. Monet tunnistavat hänen tunnelmalliset talviaiheiset joulukorttinsa.
Kirkot ovat nykyään perinteisten jumalanpalvelusten ohella suosittuja konserttipaikkoja. Nurmijärven kirkossa ovat esiintyneet muun muassa Radion sinfoniaorkesteri ja Amadeus-kuoro. Tilaa kirkon etuosaan kuorolle ja soittimille on saatu, kun penkkimäärää on karsittu tai osa penkeistä on siirrettäviä. Näin on tehty Nurmijärvelläkin. Alun perin kirkkoon mahtui noin tuhat ihmistä, nyt puolet vähemmän, mutta se riittää.
NURMIJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Aleksis Kiven tie 5, Nurmijärvi.
