ORIMATTILA / PÄIJÄT-HÄME – Orimattilan kirkon koko tekee vaikutuksen jo pelkästään suurella koollaan. Keskellä kylää sijaitsevassa pyhätössä riittää istumapaikkoja hyvin seurakunnan jäsenille. Istumapaikkoja on nyt yli tuhat, mutta alun perin kirkkoon mahtui peräti 2500 henkilöä. Suomessa ei ole ollut montaa istumapaikoiltaan yhtä suurta kirkkoa.
Nykyinen Orimattilan kirkko on jo seurakunnan neljäs, joten arkkitehti Jean Wik (1804-1876) päätti suunnitella ainakin riittävän suuren. Istumapaikkoja saatiin paljon, kun ristinmalliseen kirkkoon rakennettiin tilavat parvet. 1930-luvulla sivuparvet purettiin ja näin istumapaikkojen määrä väheni. Viimeisimmän tilapäivityksen jälkeen kirkossa on yhä 1200 istumapaikkaa.
Orimattilan kivikirkko valmistui vuonna 1866. Suomessa elettiin silloin Venäjän keisarivallan aikaa. Julkista rakentamista maassamme valvoi Intendentinkonttori, joka laati myös usean kirkon tyyppipiirustuksia. Jean Wik osallistui nuorena miehenä viraston arkkitehtikoulutukseen ollen ensimmäisiä Suomessa oppinsa saaneita arkkitehteja.
Intendentinkonttorin päällikkönä toimi Carl Ludvig Engel. Wik muistetaankin arkkitehti Engelin oppilaana. Oppi-isän kädenjälki näkyy myös oppilaan suunnittelemissa kirkon piirteissä. Se oli aikaa, kun Suomessa puhdaslinjainen empire oli tyylisuuntana muodissa. Sellainen tuli myös Orimattilan kirkosta.
Arkkitehti Wik eteni urallaan pitkälle päätyen arvostettuun virkaan, Uudenmaan läänin lääninarkkitehdiksi. Orimattilan kirkko ei jäänyt Wikin ainoaksi suunnittelemaksi kirkoksi. Muun muassa Karjalohjan, Mäntsälän ja Hämeenkosken kirkot ovat hänen suunnittelemia.
Orimattilan kirkkosali on ajan tyylin mukaisesti melko niukasti sisustettu. Näkyvin on värikäs alttaritaulu Tulkaa minun tyköni, jonka on maalannut Erik Johan Löfgren vuonna 1874.
Turussa syntynyt taidemaalari opiskeli paljon ulkomailla, muun muassa Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa ja myöhemmin Düsseldorfin taideakatemiassa. Suomeen hän palasi vietettyään kuusitoista vuotta ulkomailla. Täältä matka jatkui jo muutaman vuoden kuluttua Pariisiin.
Löfgren maalasi muutaman alttaritaulun, mutta hänen tunnetaan paremmin tekemistään muotokuvistaan ja historiallisista maalauksistaan. Palattuaan Ranskasta hän jatkoi ahkerasti maamme merkkihenkilöiden muotokuvien maalaamista. Yksi Löfgrenin harvoista alttaritauluista löytyy Orimattilan ohella Lapväärtin ja Someron kirkoista. Jälkimmäinen jäi tosin taiteilijalta viimeistelemättä.
Orimattilan kirkossa on esillä myös alkuperäinen alttarimaalaus. Se esittää Jeesusta rukoilemassa Getsemanen puutarhassa.
Kirkon nykyiset urut urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat on vuodelta 1972. Urkufasadi on aikaisemmista uruista.
Kirkkoon kuuluu myös näyttävä kellotorni, jonka on alun perin suunnitellut Ernst Lohrmann, kirkkoihin ja julkisiin rakennuksiin erikoistunut arkkitehti. Hän toimi vuorostaan Carl Ludvig Engelin jälkeen Suomen intendentinkonttorin päällikkönä. Kellotornia korotettiin 1930-luvulla 54 metrin korkeuteen. Sotavuosina sitä käytettiin Orimattilan kirkonkylän ilmavalvonta-asemana.
Kellotornissa on peräti neljä kirkonkelloa, joista yhdellä, Kirvun kirkon kellolla, on ollut erityistehtävä. Kirvu oli Karjalan kannaksella sijainnut entinen suomalainen kunta, joka luovutettiin Neuvostoliitolle. Evakkoon lähteneitä kirvulaisia sijoitettiin muun muassa Orimattilaan. Kirvun kirkonkello siirrettiin sodan jälkeen Orimattilan kirkon kellotorniin ja sitä on soitettu aina, kun kirvulainen on haudattu.
Orimattilan sankarihautausmaan muistomerkin ovat suunnitelleet aviopari arkkitehti Tarja Salmio-Toiviainen ja diplomi-insinööri Esko Toiviainen.
Orimattilan seurakunnalla on Orimattilan kaupungin keskustan kirkon lisäksi kolme muuta kirkkoa. Vanhin on Artjärvellä, kyläkirkko Kuivannolla sekä Mallusjoen leirikodin yhteydessä sijaitseva Riihikirkko.
ORIMATTILAN KIRKKO
Osoite: Kirkkopuisto 4, Orimattila.
