Sana salz (suola) esiintyy tiheään Itävallan paikannimissä. Valkoinen kulta, suola on ollut monien kuninkaiden ja arkkipiispojen rikkauden perusta. Jo pelkästään Salzburgin, Itävallan kauneimman kaupungin ympäristössä on kymmeniä vanhoja suolakaivoksia.
Vuosisatojen aikainen kaivostoiminta on hiipunut, mutta matkailijalle vierailu maan syvyyksissä on sykähdyttävä elämys. Halleinin suolakaivokset sijaitsevat Salzburgista parikymmentä kilometriä etelään. Niihin voi tutustua puolentoista tunnin opastetulla kierroksella, jonka aluksi puetaan ylle historiallista vuorimiehen vaatetta muistuttava suojapuku. Sitten porhalletaan suolajunalla puolen kilometrin matka maan uumeniin.
Vauhdikasta menoa alaspäin
Maanalaiset kapeat käytävät on louhittu viiteen eri kerrokseen, jotka on yhdistetty toisiinsa portaiden ja luiskien avulla. Turistiparka saa siirtyä tasolta toiselle samalla tavoin kuin kaivosmiehetkin aikoinaan tekivät, pyllyliukua.
Vauhdikas kulku tasolta toiselle aloitetaan istahtamalla hajareisin sileäksi hioutuneen pyöreän tukin päälle. Sen jälkeen liutaan kymmeniä metriä jyrkästi alaspäin pyöreätä tukkia pitkin. Elämys tarjoaa todellista vauhdin hurmaa. Mitä iäkkäämpi laskettelija, sitä hauskempaa tuntuu olevan.
Lämpötila kaivoksessa on läpi vuoden kymmenkunta asetta. Suolakristallit kimaltelevat käytävien seinissä. Esillä on myös suolalouhinnassa käytettyjä työkaluja, menneisyydestä nykypäivään. Vuorityömiesten tärkeät suojeluspyhimysten patsaat on asetettu käytävien pikkusyvennyksiin. Hätkähdyttävä yksityiskohta on maan alle hautauneen muinaisen kelttiläisen muumioitunut ruumis.
Kaivokset sijaitsevat aivan Itävallan ja Baijerin rajan tuntumassa. Maan alla tapahtuva toiminta synnyttikin usein riitoja itävaltalaisten ja saksalaisten välillä. Halleinin suolakaivoksessa siirrytään sujuvasti maan alla Saksaan ja palataan opasretken lopuksi takaisin Itävallan puolella, ilman tullimuodollisuuksia. Ennen nousua hissillä ylös päivän valoon tehdään tunnelmavalaistuksessa ”purjehdusretki” Salzseella, maan alaisella suolajärvellä.
Pitkät perinteet
Alueen kelttiläiset asukkaat hyödynsivät suolaa jo kauan ennen ajanlaskumme alkua. Varsinainen teollinen kaivostoiminta alkoi 1500-luvulla. Salzburgin arkkipiispat ansaitsivat suolakaupalla suunnattoman omaisuuden. Suolan erottaminen kallioperästä tapahtui vedellä liuottamalla. Suolavesi, sole pumpattiin ylös kaivoskuiluista ja kiehautettiin suurissa rautasammiossa suolan erottamiseksi. Halleinin suolakaivokset suljettiin vuonna 1989.
Sijainti: Itävallassa Salzbugin eteläpuolella Saksan rajan tuntumassa. Alueella on useita vastaavanlaisia vanhoja kaivoksia, jotka ovat avoinna turisteille.
Auki: Talvella klo 10-15, kesäkuukausina klo 9-17
Suolakaivosten yhteydessä on myös kiinnostava Kelttimuseo, johon pääsee samalla pääsylipulla.
