RAUMA / SATAKUNTA – Keskiaikaiset harmaakivikirkot muistuttavat ulkonäöltään toinen toisiaan, mutta kirkon sisätiloissa huomaa, kuinka erilaisia ne voivatkaan olla. Toiset ovat yksinkertaisen pelkistettyjä, toiset ovat yksityiskohdiltaan runsaasti koristeltuja.
Rauman Pyhän Ristin kirkko kuuluu jälkimmäisiin. Se on kävijämääriltään eräs Suomen suosituimmista kirkoista.
Suosion syy selviää heti, kun tutustuu kirkon sisätiloihin. Kirkon komeus pääsee todella oikeuksiinsa kirkkosalissa. Pyhän Ristin kirkko on eräs maamme kiehtovimmista. Se täydentää omalta osaltaan Vanhan Rauman entisaikojen tunnelmaa. Samalla, kun tutustuu Unescon maailmanperintöluetteloon listattuun vanhaankaupunkiin, kannattaa poiketa myös kirkossa. Pyhän Ristin kirkon ovet ovat usein avoinna.
Kirkon syntyhistoria poikkeaa useimmista muista Suomen kirkoista. Tämän kirkon rakensivat alun perin katoliset fransiskaaniveljet luostarinsa kirkoksi 1500-luvun alkuvuosina. Kirkon tarkasta rakentamisajankohdasta ei ole täyttä varmuutta. Tiedetään, että piispa Arvid Kurki vieraili tarkastusmatkallaan Raumalla vuonna 1512. Kirkko oli mahdollisesti jo silloin valmis tai ehkä sen rakentaminen vasta alkoi.
Italialaisen Franciscus Assisilaisen perustaman munkkijärjestön jäsenet saapuivat Raumalle 1400-luvulla. Todennäköisesti kivikirkon paikalla oli jo aikaisemmin puretuksi tullut puukirkko. Munkkien aika jäi Raumalla lyhyeksi, sillä uskonpuhdistuksen myötä Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa lakkautti järjestön. Luostarin paikalle perustettiin kuninkaankartano ja tilat luovutettiin luterilaisen seurakunnan pappilan käyttöön.
Raumalla myös kaupunkilaisilla oli oma kirkkonsa, ensin puinen ja myöhemmin kivestä tehty Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Tämä kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1640. Jäljelle jäivät vain kivirauniot. Osa kirkon kivistä käytettiin uudestaan muun muassa 1800-luvulla valmistuneen kellotornin rakentamiseen.
Kyseinen valkoiseksi maalattu länsitorni on toiminut myös tärkeänä maamerkkinä merenkulkijoille.
Tornin kirkonkelloilla oli erityistehtävä keväällä 2021, kun Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruuden. Kirkkomaalla seisova kuvanveistäjä Jussi Vikaisen (1907-1992) Pyhän Fransiskuksen patsas oli saanut Lukon sinikeltaisen peliasun yllensä. Raumalla on totuttu vuosikymmenien aikana siihen, että paikallinen kirkkoherra on aina ollut innokas Lukon kannattaja.
Vaikka Pyhän Ristin kirkkoa on laajennettu 1800-luvulla länsitornin lisäksi kahdella etelä- ja pohjoispuolen eteisellä, on kirkko säilyttänyt hyvin keskiaikaisen ilmeensä. Se on sisältä kaksilaivainen, joista toinen, pohjoispuolen pilarien erottama sivulaiva on päälaivaa paljon kapeampi. Päälaivan jatke, kuoriosa, on kirkon koristeellisin tila, todellinen katseenvangitsija.
Kuoriosan keskiaikaiset 1500-luvun näyttävät seinä- ja holvimaalaukset esittävät raamatullisen pelastushistorian. Lukutaidoton seurakuntalainen on voinut ihmetellä niitä jumalanpalveluksen aikana, etenkin silloin, kun pappi on saarnannut latinaksi. Maalauksia on kunnostettu, mutta niitä ei ole koskaan maalattu umpeen.
Kaunis kuori-ikkunan lasimaalaus Kristuksen kirkastus Tabor-vuorella on saatu lahjoituksena 1800-luvulla.
Lahjoituksena on tullut myös kuorissa esillä oleva arvokas Margareta Jonsonin taulu, jota pidetään maamme vanhimpana säilyneenä votiivitauluna. Se on tehty ruttoon vuonna 1572 kuolleen kaupungin pormestari Matts Jonssonin tyttären Margaretan muistoksi. Maalaukseen on kuvattu ristiinnaulittu Jeesus yhdessä Marian ja opetuslapsi Johanneksen kanssa.
Tärkeä osa kirkon koristeellisuutta on pohjoisseinän renessanssityylinen 1600-luvun saarnastuoli. Se lienee tullut Suomeen Pohjois-Saksasta 30-vuotisen sodan sotasaaliina. Katse kiinnittyy myös molemmin puolin sijaitsevien lehtereiden apostoleja esittäviin 1700-luvun maalauksiin.
Kaunis on myös urkufasadi. Nykyiset Kangasalan urkutehtaan urut ovat 1960-luvulta, mutta sen julkisivu on palautettu mahdollisimman lähelle 1700-luvun ulkoasua.
Kirkon eräs valokuvatuimpia kohteita on taiteilija Kerttu Horilan teos On riemu kun saan tulla sun Herra temppeliis, joka kuvaa kirkonpenkissä istuvaa rouvaa virsikirja kädessään.
Kirkon keskikäytävän komea 1600-luvun messinkikruunu on saatu lahjoituksena, tosin sekin lienee peräisin 30-vuotisesta sodasta. Kirkkolaiva on uudempaa esineistöä vuodelta 1967.
Kirkon pohjoispuolella on erillinen kivirakennus, kirkkokellari. Se on ollut useassa eri käytössä. Nykyisin se toimii taidenäyttelytilana.
Avoinna: Kesä-heinäkuu 1.6.-31.7. 2026 ma-pe klo 10-16, la 11-16, su 10- 16.
Elokuu 1.-31.8. 2026: ma-pe 10-16, la 11-16, su 10-16. Syyskuu 1.-30.9. 2026 ma-pe 12-15, la 11- 15, su 10-15.
PYHÄN RISTIN KIRKKO
Osoite: Luostarinkatu 1, Rauma.
