LAHTI / PÄIJÄT-HÄME – Uuden ja tilavamman kirkon tarpeesta olivat lahtelaiset samaa mieltä, mutta tulevan kirkon suunnitelmat herättivät ajoittain kiivastakin mielipiteenvaihtoa. Kaikki eivät olleet tyytyväisiä Alvar Aallon (1898-1976) laatimiin suunnitelmiin.
Arkkitehtonisesti pelkistettyä rakennusta ei katsottu sopivaksi kirkoksi. Syntyi vuosia kestänyt kirkkokiista, jonka sanotaan olleen laajuudessaan ja kiihkeydessään poikkeuksellinen Suomessa. Valituksia laadittiin toinen toisensa perään.
Mutta niin vain moderni Ristinkirkko valmistui Kolkanmäelle lopulta vuonna 1978 puretuksi tulleen 1800-luvun lopulla valmistuneen vanhan kirkon paikalle.
Arkkitehti Aalto ei ehtinyt nähdä luomustaan valmiina, sillä hän kuoli pari vuotta ennen kirkon vihkimistä. Aallon puoliso Elissa Aalto jatkoi kirkon pääsuunnittelijana miehensä kuoleman jälkeen.
Ristinkirkon alttariteoksesta järjestettiin kilpailu, mutta kirkon pääsuunnittelijana jatkanut arkkitehti Elissa Aalto päätyi suosittelemaan alttarille yksinkertaista puuristiä. Se on tehty Lahden vanhan kirkon tapulin hirrestä.
Ristinkirkon pelkistetyn julkisivun materiaali on punaruskea tiili. Torin suuntaan eteläisessä julkisivussa on ristimuotoinen ikkunoista tehty muodostelma, yksi ikkuna jokaista kirkkovuoden viikkoa muistuttaen.
Kirkon katolla ylös kohoaan 40 metriä korkea betonista valettu kellotorni. Sen kolme kirkonkelloa olivat alun perin puretussa Keski-Lahden puukirkossa. Edellisen kirkon kirkontornin rautaristi otettiin myös talteen, ja se on nyt eteishallin ulkoseinustalla.
Kirkon pohjamuoto on tasasivuinen kolmio, jonka kaksi kärkeä on katkaistu. Se oli erikoista kirkon valmistumisen aikaan. Seinäpinnat ja katto ovat arkkitehti Aalolle tyypillisen puhtaanvalkoisia. Myös kirkkosali on kolmionmallinen kaveten kohti alttari. Vaikutelma on kuin olisi teatterissa.
Veikko Virtasen urkutehtaan rakentamat urut sijaitsevat kirkkosalin sivuseinällä. Hyvän akustiikkansa ansiosta Ristinkirkko on suosittu konserttipaikka. Salissa on 1150 istumapaikkaa. Kuorolle on oma aitio.
Kellarikerroksessa on muun muassa monitoimisali, kokoushuone ja kahvio.
Sankarihautausmaan muistomerkki Vapauden Hengetär on Wäinö Aaltosen veistos vuodelta 1952.
Alun perin lahtelaiset kuuluivat Hollolan seurakuntaan. Lahden seurakunta toimi emäseurakunnan kappeliseurakuntana. Ensin Lahden kauppala itsenäistyi Hollolasta vuonna 1905 ja muutama vuosi sen jälkeen myös Lahden seurakuntakin itsenäistyi.
Samalla, kun Lahden kaupungin asukasluku kasvoi, perustettiin kaupunkiin uusia seurakuntia. Ristinkirkkoa hallinnoi nykyisin Keski-Lahden seurakunta.
RISTINKIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 4, Lahti.
