RUOKOLAHTI / ETELÄ-KARJALA – Ruokolahden komea kirkko on jo itsessään näkemisen arvoinen niin sisältä kuin ulkoa. Sillä on kuitenkin tarjota vierailijalle myös jotain erityistä.
Osa saapuu Ruokolahdelle valokuvaamaan talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän (1905-2002) viimeistä leposijaa. Häyhä sai sodan jälkeen Ruokolahdelta tilan, jota hän hoiti niin pitkään kuin jaksoi. Häyhä kuoli 96-vuotiaana.
Ruokolahden kirkko muistetaan hyvin myös Albert Edelfeltin maalauksesta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Tiedetään, että osa maalauksen malleina olleista naisista oli paikkakuntalaisia. Kirkkomaalla on Salpalinjan kiviesteistä tehty muistomerkki sillä paikalla, mikä on ikuistettu maalaukseenkin.
Edelfelt majoittautui matkallaan Ruokolahdelle kansanparantaja Elli Jäppisen kodissa. Jälkimmäinen oli laajasti arvostettu hieroja ja parantaja. Hänelle on omistettu oma muistomerkki hautausmaalla.
Kirkonmäellä sijaitseva erikoinen kellotapuli on täysin poikkeuksellinen. Vastaavanlaista ei juurikaan ole muualla Suomessa. Se on rakennettu 1752 edellisen kirkon aikana. Tapuli oli aikoinaan purkukuntoinen painavan kellon takia. Myös Helsingissä sijaitseva Seurasaaren ulkoilmamuseo havitteli sitä itselleen. Kun uusi kirkko valmistui, kirkonkello siirrettiin sinne. Nyt kellotapuli seisoo kunnostettuna alkuperäisellä paikallaan.
Ruokolahden kirkon on suunnitellut Yleisten rakennusten intendentinkonttorin intendentti Ernst Lohrmann. Kirkko valmistui vuonna 1854. Ruokolahdella ollaan kuitenkin sitä mieltä, että kyseessä on Albert Edelfeltin isän arkkitehti Carl Albert Edelfeltin piirtämä kirkko. Myös hän työskenteli Lohrmannin johtamassa virastossa edeten myöhemmin itse sen ylijohtajaksi.
Ruokolahden nykyinen neljäs kirkko on sisäviisteinen ristikirkko. Keskellä on suuri puolipyöreä kupoli. Länsivarressa on korkeuksiin kohoava uusgoottilaistyylinen kellotorni. Tilava kirkkosali kiertävine lehtereineen on komea. Istumapaikkoja on reilusti yli tuhannelle.
Tuottelias naistaiteilija Alexandra Frosterus-Såltin (1837-1916) maalasi alttaritauluja kymmeniin maamme kirkkoihin. Ruokolahden kirkon Kristus ristillä on hänen uransa viimeinen työ.
Paikalliset säätyläiset lahjoittivat kirkolle tauluja, kynttelikköjä ja ehtoollisastioita. Kirkon vanhin esine on messinkinen kynttiläkruunu vuodelta 1730. Tämä sekä keskellä kirkkosalia roikkuva kristallikruunu saatiin lahjoituksina. Esillä on myös lahjoituksena saatu maalaus Ehtoollisen asettaminen, joka oli alun perin edellisen kirkon alttaritauluna.
Kirkon nykyiset urut vuodelta 1986 ovat urkurakentamo Hans Heinrichin valmistamat.
Ruokolahden kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä kellotapulia vastapäätä. Esillä on muun muassa edellisten kirkkojen esineistöä, kuten vanha saarnastuoli, urkujen fasadi sekä ennen alttaritaulua alttarilla ollut krusifiksi.
Kolme aikaisempaa kirkkoa sijaitsivat vanhan hautausmaan alueella, jonne on pystytetty kuvanveistäjä Kauko Räsäsen suunnittelema muistomerkki näille kirkoille.
Ruokolahdella on kolme hautausmaata: vanha, keskimmäinen ja uusi. Vanhan hautausmaan talvisodan sankariportin on suunnitellut isä Ilmari Wirkkala ja sen vartiosotilaan poika Tapio Wirkkala. Jatkosodan sankarivainajat on haudattu lähemmäksi kirkkoa.
Simpeleen ja Rautjärven seurakunnat yhdistyivät vuonna 1999, kunnes vuoden 2019 alusta alkaen Rautjärven alue liitettiin Ruokolahden seurakuntaan.
RUOKOLAHDEN KIRKKO
Osoite: Ukonsalmentie 5, Ruokolahti.
