SÄKYLÄ / SATAKUNTA – Tuli pääsi valloilleen Säkylän kirkonkylässä elokuussa vuonna 1773. Tuli teki tuhojaan laajasti. Monet talot paloivat raunioiksi. Yksi tuhoutuneista rakennuksista oli Säkylän vuonna 1700 rakennettu puukirkko. Eli täälläkin kirkko koki saman kohtalon kuin moni muukin maamme kirkko.
Edessä oli uuden kirkon rakentaminen. Aluksi pohdittiin sen rakentamista muualle, mutta tästä ajatuksesta luovuttiin. Kun Ruotsin kuningas Kustaa III antoi luvan uuden kirkon rakentamiselle, se päätettiin pystyttää samalle paikalle, missä palanut kirkkokin oli sijainnut. Kuninkaan vaatimuksiin kuitenkin kuului, että 150 kyynärää lähempänä ei ollut muita rakennuksia.
Säkylän kirkkoa on kutsuttu luvan antajan mukaan myös Kustaa III:n kirkoksi.
Tehtävä annettiin kahdelle tunnetulle sen ajan kirkonrakentajalle, Antti Piimäselle (1712-1775) ja hänen pojalleen Mikael Piimäselle (1748-1820).
Längelmäellä syntynyt isä Piimänen tuli vuonna 1727 kirvesmieheksi Turkuun. Hän kehitti oman lounaissuomalaisen kirkkotyypin, pitkäkirkon. Samanlaisia rakennettiin maahamme muuallekin kuin Lounais-Suomeen.
Apunaan isä Antilla oli hänen poikansa Mikael, josta tuli myös tunnettu kirkon- ja tapulinrakentaja. Säkylän kirkon kohdalla työn saattoi loppuun poika Mikael Piimänen, sillä parivaljakosta isä Antin voimat hiipuivat ennen kuin kirkko oli lopullisesti valmis.
Kun kirkolla on ikää yli 250 vuotta, on siinä ajassa tapahtunut paljon muutoksia. Säkylän kirkkoa on muutettu ja kunnostettu jo niin moneen kertaan, että tuskin Piimäset tunnistaisivat kirkkoa samaksi, mikä se oli valmistuessaan. Nykyistä punaiseksi maalattua Säkylän kirkkoa pidetään eräänä Satakunnan kauneimpana puukirkkona.
Kirkkoon mahtuu yli 600 ihmistä.
1930-luvun ison remontin yhteydessä taiteilija Urho Lehtinen (1887-1982) teki katossa, seinissä ja saarnastuolissa olevat maalaukset. Hänen kirkkomaalauksiaan löytyy muun muassa Kankaanpään kirkosta. Kun Lehtinen työskenteli yhteensä kymmenissä eri maamme kirkoissa, hänet tunnetaan yhtenä Suomen suosituimpana kirkkomaalarina.
Säkylän kirkon viimeisimmät kunnostustyöt tehtiin vuosina 2011-2012. Kirkko kävi läpi laajan remontin ja sisätilojen uudistuksen.
Ennen kuin edellinen kirkko paloi maan tasalle, ehdittiin jotakin pelastamaan jälkipolville. Yksi tällainen oli Viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu. Sen on maalannut Ruotsissa syntynyt, mutta Suomeen muuttanut Margareta Capsia (1682-1759) vuonna 1739. Erityisesti juuri kirkkomaalarina tunnettu Capsia oli 1700-luvulla maamme ensimmäisiä naismaalareita. Hänen tekemiä alttarimaalauksia on useissa Suomen kirkoissa.
Edellisen kirkon Capsian alttaritaulu on nähtävänä nykyisessä kirkossa, mutta se ei ole kuitenkaan pääalttaritaulu. Se on suomalaisen taidemaalari Gabriel Prycténin (1748-1788) maalaama taulu, joka esittää ristiinnaulittua Jeesusta. Säkylän kirkon ohella hänen maalauksiaan on Laitilan kirkon urkuparven koristeluna.
Säkylän kirkossa on myös esillä uudempaa kirkkotaidetta. Kauniin taulun Taivaaseen astuminen on tehnyt taiteilija Johanna Oras vuonna 2011.
Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1970.
Säkylän kirkon historiallinen ympäristö perinteisine pappiloineen muodostaa tyypillisen satakuntalaisen kylämaiseman. Siihen kuuluu myös arkkitehti Pekka Pitkäsen (1927-2018) myöhemmin suunnittelema nykyaikainen seurakuntakeskus.
Säkylästä tuli itsenäinen seurakunta 1630-luvulla. Ennen sitä se kuului kappelina Euraan. Säkylän ja Köyliön seurakunnat yhdistyivät Säkylä-Köyliön seurakunnaksi vuonna 2016. Samalla myös kunnat yhdistyivät. Säkylän vaakunaksi tuli Köyliön vaakuna. Siihen on ikuistettu piispan hiippa ja Lallin surmakirves.
SÄKYLÄN KIRKKO
Osoite: Veteraanikuja, Säkylä.
