VARSINAIS-SUOMI / SÄRKISALO – Meren verran parempi todettiin Särkisalossa, kun pieni paikkakunta oli vielä itsenäinen kunta. Kuntaliitoksesta huolimatta juuri mikään ei ole kuitenkaan muuttunut, ei ainakaan Särkisalon kirkon kohdalla. Punainen saaristolaiskirkko hautausmaineen on yhtä idyllinen kohde kuin ennenkin.
Nyt muutaman sadan asukkaan entinen kunta Särkisalo kuuluu Salon kaupunkiin. Paikallinen seurakunta kuuluu vieläkin laajempaan Salon seurakuntaan lukuisten muiden entisten itsenäisten seurakuntien tavoin. Kauas on tultu niistä ajoista, kun Särkisalo oli ensin Perniön kappeli ja myöhemmin vuodesta 1924 seurakunta oli itsenäinen.
Isoluoto on Särkisalon pääsaari, jossa sijaitsee Särkisalon kirkko. Aikoinaan saari oli lossimatkan päässä. Vuodesta 1962 perille on ajettu pengertietä pitkin.
Nykyinen vuonna 1760 valmistunut kirkko ei ollut särkisalolaisten ensimmäinen kirkko, vaan toinen. Ensimmäinen saarnahuone rakennettiin 1600-luvulla. Kun se huonokuntoisena purettiin, tuli tarve rakentaa uusi oikea kirkko samalle paikalle.
Uuden kirkon rakentaminen tapahtui perin särkisalolaisittain eli talkoilla. Paikalliset talonpojat lahjoittivat tarvittavan puutavaran. Mitä enemmän lahjoitit, sitä paremman paikan sait kirkkosalista.
Kirkon rakentamista valvoi turkulainen rakennusmestari Mats Sanders apunaan paikallinen puuseppä Juhana Backman. Kirkon arkkitehtuurissa näkyy vahvasti tunnetun kirkonrakentaja Antti Piimäsen kädenjälki. Kyseessä on torniton pitkäkirkko, jonka pohjoisseinään liittyy sakaristo sekä eteläseinään asehuone. Länsipäätyyn lisättiin pieni eteinen. Kaikissa rakennuksen osissa on jyrkkä satulakatto.
Erillinen puinen kellotapuli valmistui vuonna 1762 ja mestarina toimi puuseppä Backman. Samainen puuseppä on tehnyt myös kirkon saarnastuolin.
Kun puukirkolla on ikää reilusti yli 200 vuotta, on jouduttu tekemään useita kunnostustöitä. Sisätilatkin on muutettu aina vallitsevan muodin mukaan. Viimeisin suurempi kunnostus tehtiin vuonna 1987. Samalla kirkon sisätilojen seinien harmaa väri vaihtui nykyiseen vaaleanpunaiseen. Ulkopinnan alkuperäinen punainen värikin on palautettu.
Kirkossa on nähtävänä kaksi alttaritaulua, sillä vanhin on säilytetty. Sivuseinällä on lahjoituksen saatu Fredrik Granatin 1800-luvun alussa tekemä Kuninkaitten kumarrus.
Nykyisen alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia maalasi Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1897. Hän on tehnyt maamme kirkkoihin kymmeniä alttaritauluja. Frosterus-Såltin olikin eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme.
Kun vuonna 1960 vietettiin Särkisalon kirkon 200-vuotisjuhlia, kuoriosan ikkunoihin hankittiin kauniit mosaiikkimaalaukset. Ne teki alun perin särkisalolainen taiteilija Karin Mascitti-Slotten. Aiheet on valittu paikallisesta arkielämästä, kuten kalastuksesta ja merenkulusta. Myös Särkisalon vanha vaakuna, Petun saaren tuulimylly, paikallinen Hakkalan saha ja Förbyn kalkkikaivoskin ovat päässeet mukaan.
Mascitti-Slotten maalasi myös kahdentoista opetuslapsen kuvat urkuparven rintamukseen. Apostoleista Johannes ja Pietari on kuvattu yhdessä kuvasarjan keskelle. Johanneksella on kädessään Graalin malja ja Pietarilla Taivaan valtakunnan avaimet.
Kirkossa on useita vanhoja puuveistoksia. Eteläseinällä on Suomen pienin vaivaisukko, joka kuvaa Lasarusta rikkaan miehen portilla. Esillä on myös käsistään taitavan kaivosmies Arvi Kavenin tekemä Hyvä paimen -veistos vuodelta 1974. Alttaripöydän pieni puinen krusifiksi ja kirkon takaseinän Turun piispaa esittävä Hemminki-veistos ovat myös Kavenin tekemiä.
Alttaritaulun yllä on Petun kartanon isännän tekemä ja lahjoittama tumma puuristi vuodelta 1855. Kirkkolaivat vuosilta 1934 ja 1942 on saatu myös lahjoituksina.
Särkisalon kirkon yhtenä erikoisuutena on alttarin vieressä olevat urut, jotka alun perin olivat Petun kartanossa. Sieltä urut siirrettiin koulukäyttöön, kunnes soitin jouti vuosien ajaksi varastoon. Lopulta kotiseutuyhdistys pelasti arvokkaat urut, kunnosti ja siirrätti ne kirkkoon.
Kirkon pääurut hankittiin käytettynä Helsingistä. Niitäkin on kunnostettu useampaan kertaan. Alkuperäisestä on jäljellä enää urkujen suojeltu komea puinen etuosa.
SÄRKISALON KIRKKO
Osoite: Kirkkopolku 4, Salo.
