SUODENNIEMI (Sastamala) / PIRKANMAA – 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Suomessa ei ollut vielä tarjolla arkkitehdeille koulutusta. Maassamme työskennelleet arkkitehdit olivat tänne muuttaneita, pääasiassa Ruotsista ja Saksasta. Valtakin oli vaihtunut. Elettiin Venäjän keisarivallan aikaa.
Julkisten rakennusten, kuten kirkkojen suunnittelusta, vastasi pääasiassa Yleisten rakennusten intendentinkonttori, autonomian aikana perustettu keskusvirasto. Sen ensimmäinen johtaja oli italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi. Kun virasto oli hyväksynyt piirustukset, ne lähetettiin vielä keisarille hyväksyttäväksi.
Näin toimittiin myös Suodenniemen kirkon kohdalla. Rakennuksen suunnittelija oli viraston arkkitehti Anton Wilhelm Arppe, joka suunnitteli virkansa puolesta useita kirkkoja maahamme. Hänen aikakaudellaan vallitseva arkkitehtoninen tyylisuunta oli uusklassismi. Sellainen tuli myös vuonna 1831 valmistuneesta Suodenniemen kirkosta.
Arkkitehti Arppen kädenjälki näkyy yhä ristikirkon arkkitehtuurissa, mutta muutoksiakin on myöhemmin tehty. Kirkko oli alun perin torniton, mutta se lisätiin jo muutaman vuoden kirkon valmistumisen jälkeen. Tornin suunnitteli virkatyönään arkkitehti Carl Ludvig Engel, josta tuli intendentinkonttorin johtaja Bassin jälkeen. Ulkopinta sai laudoituksen vasta 1840-luvulla. Usein hirsien annettiin laskeutua paikoilleen ennen laudoitusta.
Koska elettiin Venäjän vallan aikaa Suodenniemen kirkon nimeksi tuli Nikolainkirkko keisarin Nikolai I:n mukaan. Ajan myötä venäläisyyteen viittaava alkuperäinen nimi on täälläkin jäänyt pois käytöstä.
Nykyinen kirkko ei ole suodenniemeläisten ensimmäinen kirkko. Edellinen oli vaatimaton saarnahuone 1600-luvun lopulta, joka tuli huonokuntoisena ja liian pienenä puretuksi. Kirkon kolmesta kellosta kaksi on peräisin vanhasta saarnahuoneesta. Nykyisessä ristikirkossa on istumapaikkoja lähes viidellesadalle seurakuntalaiselle.
Vaaleaksi maalattu kirkkosali on sisustettu varsin pelkistetysti. Salin takaosan seinillä on muistolaattoja, joihin on ikuistettu sodassa kaatuneiden paikallisten nuorten miesten nimiä. Kirkon etuosasta löytyy perinteinen alttarimaalaus, Kristus Getsemanessa, jonka on maalannut Ingeborg Malmström (1831-1919). Hänet tunnetaan paremminkin runoilijana kuin taidemaalarina. Sen sijaan Ingeborgin veli, Otto Vallenius, oli tunnettu taidemaalari.
Kirkon urut ovat täälläkin Kangasalan urkutehtaan valmistamat.
Suodenniemi oli osa Satakunnan sisällissodan aikaista rintamaa vuonna 1918. Alueella käytiin kiivaita taisteluita punaisten ja valkoisten välillä. Tiedetään, että paikallisen kirkon katolla liehui tovin punainen lippu ja kirkontornissa oli punaisten konekivääriasema.
Suodenniemen sankarihautausmaan Vehmaan punagraniittisen muistomerkin ovat suunnitelleet Väinö Knuutila ja Pentti Helin.
Suodenniemi liitettiin vuonna 2007 Vammalaan ja pari vuotta myöhemmin Vammala, Mouhijärvi sekä Äetsä muodostivat Sastamalan kaupungin. Suodenniemen kappeliseurakunta on nykyisin osa Sastamalan seurakuntaa.
Suodenniemen kirkko on päässyt mukaan myös TV-sarjoihin aina Metsoloita myöten. Lisäksi Heikki Luoma käsikirjoitti TV-sarjan, joka kertoi kuvitteellisen pirkanmaalaisen Kuusjoen kunnan elämästä. Sarjan jaksot Vain muutaman huijarin tähden, Peräkamaripojat, Mooseksen perintö sekä Turvetta ja timantteja muistavat monet 2000-luvun vaihteesta. Kuvauspaikkoina olivat pirkanmaalaiset maalaismaisemat, kuten Suodenniemen entinen kunnantalo ja kirkko.
SUODENNIEMEN KIRKKO
Osoite: Koippurintie 9, Suodenniemi (Sastamala).
