Suomesta ei ole pakko lähteä minnekään. Kotimaassakin on kosolti koettavaa. Olen jo ikuistanut sanoin ja kuvin satoja suomalaisia kohteita. Itse asiassa niitä on jo yhteensä yli 1000! Valokuviakin kohteista on tarjolla yli 15 000.
Olen lyhyessä ajassa löytänyt kätkettyjä aarteita, piilossa olevia helmiä. Moni pölyisten teiden varrella sijaitseva museo ei ollutkaan pölyinen. Olen tavannut intohimoisia keräilijöitä, loistavia tarinankertojia, kotiseudustaan kiinnostuneita ihmisiä, kulttuuriperintöä tallentavia yhdistyksiä ja kansainvälisenkin vertailun kestäviä huippumuseoita. Välillä ihmettelin, olenko Suomessa lainkaan.
Kiinnostun museosta olemalla tavallinen matkailija. Kohteen synnyttämä elämys, fiilis, on olennaisinta. Sillä ei ole merkitystä, onko museo niin sanotusti ammatillisesti hoidettu. Yksittäisen ihmisen keräämä kokoelma on minulle, kuten suurimmalle osalle matkailijoista, yhtä suuri elämys kuin virallinen museo.
Olen saanut hämmästellä, miten Kalervo Kaarre on rakentanut kotinsa alakertaan täydellisen illuusion talvi- ja jatkosodasta tai miten Tina Rosström on tallentanut uskomattoman kokoelman sairaalavälineistöä. Mäkilän veljesten traktorikokoelma teki minuun suuren vaikutuksen.
On nautinnollista, miten Aila Vehkajärven tarinoidessa Pohjaslahden Heikintuvasta tulee kiinnostava kohde. Eräjärven Kivimuseossa Tarmo Grönqvist herättää jutuillaan kivetkin elämään. Taitava opas saa Ämpäri ja äyskäri -museonkin kuulostamaan kiinnostavalta. Mäntän Serlachius-museoissa palvelu on viety huippuunsa. Jo museon ovella ovat innokkaat oppaat oitis opastamassa sisälle tulevia.
Hämeenkyrön kotiseutumuseo on kotiseutumuseoiden eliittiä. Lainajyvästöön tehty näyttely punaisine mattoineen on toteutettu näyttävästi. Harvassa kotiseutumuseossa on tasokas kahvila ja nykyaikainen sisävessa.
Moni museo kärvistelee rahapulassa. Taloutta on pyritty saamaan tasapainoon erilaisilla oheistoiminnoilla. Vehoniemen automuseossa ja Killinkosken Wanha tehdasmiljöö -museossa sisäänpääsy on ilmainen, mutta tasokas kahvilatoiminta houkuttelee paljon vierailijoita. Vesilahden viiden vuoden välein järjestettävät Narvan markkinat on iso ponnistus, mutta tasapainottaa kotiseutuyhdistyksen toimintaa pidemmäksi ajaksi.
Museonälkäiselle tiedonhaku on ongelmallista. Tietoa on internetissä, mutta se on siellä sirpaleina ja informatiivinen anti on usein vähäistä. Kuntien tai kaupunkien sivuilta matkailukohteet löytyvät usein piilossa olevien linkkien takaa.
Useat tahot tekevät omaa sisältöään alueellisesti. Naapurin eli kilpailijan alueelle ei mennä. Näkyvyyttä saavat vain ne kohteet, jotka maksavat sivujen ylläpitäjälle markkinointirahaa.
Suomesta puuttuu organisaatio, joka markkinoisi Suomea suomalaisille. Meiltä puuttuu yksi yhteinen valtakunnallinen sivusto, josta löytyisi kaikki Suomen viralliset ja vähemmän viralliset museot, matkailukohteet sekä nähtävyydet. Kohteen kiinnostavuus käyntikohteena kasvaisi oleellisesti, jos matkailija löytäisi tarvittavan tiedon tietokoneeltaan helposti yhden tunnetun linkin takaa.
SALATUT MUSEOT tarjoaa apua etsintään. Lukematon määrä mielenkiintoisia kohteita on jo nyt sanoin ja kuvin luettavissa.
Ja lisää tulee koko ajan…
