Pyhäinjäännökset eli reliikit ovat tärkeitä katolisessa uskonnossa. Monissa kirkoissa ja luostareissa on esillä luita ja vaatekappaleita, joiden uskotaan kuuluneen pyhimyksille. Reliikeillä väitetään olevan myös taianomaisia voimia, esimerkiksi kykyä parantaa sairaita.
Reliikkejä säilytetään usein pyhäinjäännöslippaissa. Aikoinaan pyhien esineiden omistajat esittelivät niitä uskovaisille maksua vastaan. Perinne on jatkunut nykypäivään asti. Luostarit ja kirkot näyttävät aarteitaan matkailijoille, jotta he voisivat esittää esirukouspyyntöjään. Arvokkaimpia pyhäinjäännöksiä näytetään yleisölle vain harvoin.
Aitoa Jeesuksen verta
Suosituimmat pyhäinjäännökset liittyvät Jeesukseen, kuten Kristuksen pullotetut kyyneleet ja orjantappurakruunun piikit. Belgiassa Bruggen Pyhän Veren kappelissa säilytetään arvokasta kristallipulloa, jossa on Jeesuksen verta!
Golgatan ristin alkuperäisiä paloja säilytetään useassa eri paikassa. Jos ne kaikki koottaisiin yhteen, saataisiin jättikokoinen puuristi. Legendan mukaan Veronica-niminen nainen pyyhki Golgatalle matkalla olleen Jeesuksen veriset ja hikiset kasvot huivillaan, johon ilmaantuivat Jeesuksen kasvot. Veronican hikiliinasta tunnetaan nykyisin useita kopioita.
Kristityt muistelevat pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemusta. Uuden Testamentin mukaan Kristus nousi kuolleista kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisen jälkeen. Tähän tapahtumaan liittyy käärinliinat, jotka oli kietaistu Jeesuksen ympärille. Jo 1300-luvulla tiedettiin ainakin 40 Jeesuksen aidoiksi käärinliinoiksi väitettyä kangaspalaa. Tärkein niistä on Torinon käärinliinat, joiden aitous on herättänyt keskustelua jo yli 600 vuoden ajan.
Kopiot alkuperäisten tilalla
Kuuluisat Jeesuksen käärinliinat on sijoitettu Torinon Johannes Kastajalle omistetun tuomiokirkon kappeliin. Normaalisti esillä olevien käärinliinojen aitoudesta ei ole epäselvyyttä, sillä nähtävänä on vain kopiot, sekin kolmanneksen pienempi kuin alkuperäinen. Aitoja säilytetään muualla. Joidenkin lähteiden mukaan San Giovanni Battista -kirkon marmoriuurnassa, joidenkin mukaan turvassa tuntemattomassa paikassa.
Alkuperäiset käärinliinat olivat viimeksi esillä vuonna 2000, katolisen kirkon pyhänä vuonna. Liinat piti olla nähtävänä seuraavan kerran vasta vuonna 2025, mutta ne otettiin poikkeuksellisesti esiin keväällä 2010. Noin kahden miljoonan ihmisen ennakoidaan saapuvan Torinoon ihastelemaan kristinuskon pyhäinjäännöksiä.
Torinon pellavaisten liinojen historia on mielenkiintoinen. Ensimmäinen luotettava maininta niistä on vuodelta 1353, jolloin käärinliinat olivat esillä Lireyn kaupungissa Ranskassa. Kankaanpalan omistaja aatelismies Geoffroy de Charny esitteli niitä pyhiinvaeltajille maksua vastaan.
Jeesuksen käärinliinat kulkeutuivat Charneyn suvulta Savoijin herttualle ja hänen Ranskaan Chambéryn kaupunkiin rakentamaan kappeliin vuonna 1502. Hieman myöhemmin kappelissa syttynyt tulipalo oli tuhota kankaan, mutta sen suojana ollut hopea-arkku esti pahimmat vauriot. Nunnat joutuivat kuitenkin paikkaamaan vaurioituneita kohtia.
Kohu alkoi valokuvista
Lopulta katolinen kirkko sai himoitsemansa pyhäinjäännöksen haltuunsa. Se siirrettiin Torinon katedraaliin. 1800-luvun lopulla valokuvaaja Secondo Pia sai luvan kuvata liinat. Kuvista syntyi sensaatio, sillä valokuvien negatiivien avulla kankaan mieshahmo tuli tarkemmin näkyviin. Käsistään ja jaloistaan ristiinnaulittu mies on lihaksikas, pitkätukkainen ja parrakas. Miehen on arvioitu olleen noin 180 cm pitkä, 80-kiloinen ja noin 30-45-vuotias. Hänen päässään on terävien orjantappurapiikkien aiheuttamia ruhjeita ja kyljessään keihäänpistosta jäänyt haava.
Secondo Pian valokuvien perusteella oltiin varmoja, että liinassa on todella Jeesuksen. Kuva oli syntynyt siinä vaiheessa, kun Kristus heräsi kuolleista. Hänestä säteillyt energia ikuisti kuvan kankaaseen.
Valokuvien ottamisen jälkeen alkoi kiivas väittely liinojen aitoudesta – puolesta ja vastaan. Liinan oletettuja verijälkiä ovat tutkineet useat eri tutkijat. Joidenkin mukaan jäljet olisivat todella verta, joidenkin mukaan ne ovat punaista okraa ja sinooperia sisältävää maalia. Epäilijöiden mukaan kuva olisi keskiajalla eläneen taidemaalarin tekemä.
Kangas onkin keskiajalta
Käärinliinasta tehdyt hiiliajoitustutkimukset ovat antaneet mielenkiintoisia tuloksia. Niiden mukaan kangas on peräisin 1260-1390 väliseltä ajalta. Myöhemmin eräät tutkijat ovat yrittäneet todistaa, että tutkitut palat eivät olisi olleet alkuperäistä kangasta, vaan paloja keskiajalla korjatuista kohdista.
Kriitikot ovat myös kiinnittäneet huomiota vainajan asentoon; kädet ristissä sukupuolielinten päällä. Juutalaiset hautasivat vainajat kädet rinnan päälle. Juutalaiset myös pesivät ruumiin ennen hautaamista. Liinan henkilön käsissä ja jaloissa näkyy ”verijälkiä”.
Väärennetty keskiaikainen pyhäinjäännös vai aito Kristuksen kuva? Joidenkin mukaan käärinliina todistaa Jeesuksen kärsimyksistä ja ristinkuolemasta. Skeptikot ovat saaneet viime aikoina vahvistusta käsityksilleen. Vuonna 2009 italialaiset tutkijat onnistuivat kopioimaan Torinon käärinliinan kuvan menetelmällä, joka olisi ollut tiedossa jo 1300-luvulla.
Dosentti Hiltunen on varma aitoudesta
Turkulainen dosentti, tutkija ja tiedemies Juha Hiltunen on asiasta täysin varma, vaikka katolinen kirkkokaan ei ole koskaan vahvistanut käärinliinojen aitoutta. Hän on kirjoittanut tuhdin teoksen (Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa).
Kirjassaan hän todistaa seikkaperäisesti Torinon liinojen aitouden sekä kumoaa muiden tiedemiesten lukuisat tutkimustulokset.
– Käärinliinassa näkyvät selvät merkit ristiinnaulitsemisesta. Negatiivissa näkyy tarkasti kaikki ruoskaniskut, naulajäljet ja orjantappurakruunun. Kukaan tavallinen ihminen ei olisi selvinnyt hengissä ristille saakka sellaisen väkivallan seurauksena. Johanneksen evankeliumin kuvaus sopii tarkkaan liinojen yksityiskohtiin.
Hiltunen kumoaa myös kankaalle tehdyt iänmääritykset radiohiilimenetelmällä. Hänen mukaansa kankaaseen on liitetty paikkapala taitavasti keskiaikaisella ranskalaisella kudonnalla. Iänmääritys tehtiin Hiltusen mukaan tästä palasta, joka siis edustaa eri aikakautta kuin varsinainen käärinliina.
– Liinassa oleva veri on oikeaa verta. Siitä on erotettu DNA:ta ja se on todettu AB-veriryhmäksi. Veri on hemolyyttisesti pilkkoutunutta ankaran kidutuksen seurauksena.
Torin käärinliinojen miehen silmien päällä on ilmeisesti ollut pienet kolikot. Tutkimukset ovat tunnistaneet ne niin sanotuiksi liitus leptoneiksi, ”lesken rovoiksi”, joita Pontius Pilatus lyötätti. Kolikot on ajoitettu vuosiin 29 ja 30.
Hiltusen mukaan tärkeä todiste liinojen aitoudesta on nykytieteen kykenemättömyys selittää ruumiin katoaminen käärinliinojen sisältä.
– Mysteerio voidaan selittää niin sanotun korona-purkausteorian avulla. Pallosalamaa muistuttava käsittämättömän nopea dematerialisoituvasta ruumiista lähtöisin oleva energiavirtaus jättää jäljet kankaaseen kaikista sillä olevista objekteista. Voimme puhua siis ylösnousemisesta.
