Ennakkomielikuvani Serbiasta on äärimmäisen negatiivinen. Löydänkö Balkanin häirikkönä pidetystä maasta mitään positiivista kerrottavaa? Alueen lähihistoria ei mairittele serbialaisia. Balkanin kriisiin liittyvät järjettömät sotatapahtumat ovat tuoreessa muistissani. Osa sotarikollisistakin on ollut tuomittavana Haagin tuomioistuimessa.
Serbian raja-asema lähestyy ja käytössäni on Kroatian rekisterikilvillä varustettu auto. Asetelma olisi ollut 1990-luvulla absurdi. Maat kävivät katkeraa sotaa, jossa puolin ja toisin tehtiin julmuuksia. Annan passini rajavartijalle. Mahdollisesti etukanteen painettu teksti Suomi-Finland herättää luottamusta. Ei ongelmia ja pääsen rajan yli maahan, jossa vierailin ensimmäisen kerran liki 30 vuotta sitten, Jugoslavian aikana.
Väkivaltainen lähihistoria
Heti rajalla on koskettava muistomerkki omistettuna kahdelletoista lapselle, jotka menehtyivät tällä paikalla. Minulle jää kyrillisten kirjaimien vuoksi epäselväksi, ovatko he olleet Jugoslavian hajoamisen sodanuhreja.
Marsalkka Titon aikaisessa Jugoslaviassa asui rinnakkain useita toisistaan eroavia kulttuureja: serbit, bosniakit eli Bosnian muslimit, kroaatit, sloveenit, montenegrolaiset ja makedonialaiset. Lisäksi Kosovon alueella asuu yhä albaaneja ja lähellä Unkarin rajaa Vojvodinassa unkarilaisia.
Satoja vuosia sitten turkkilaiset toivat islamin, joka on nykyisin bosnialaisten pääuskonto. Serbit ovat ortodokseja ja kroaatit katolilaisia.
Titon kuoleman jälkeen Jugoslavia natisi liitoksissaan ja hajosi lopulta väkivaltaisesti. Slovenia, Montenegro ja Makedonia selvisivät konflikteista vähäisin vaurioin. Sen sijaan serbien, kroaattien, bosniakien ja Kosovon albaanien väliset sodat olivat verisiä, Euroopan verisimmät toisen maailmansodan jälkeen. Nyt alueella on turvallista matkustaa, tosin kaikkia konflikteja ei olla vielä lopullisesti ratkaistu. Ei myöskään kaikkia miinojakaan ole raivattu maastosta.
Kuvankauniita maisemia
Serbian rajan ylittämisen jälkeen päällimmäisenä on yhä ajatuksissani serbijohtaja Slobodan Milošević ja hänen yltiöpäinen ideologia Suur-Serbiasta. Ikävät lähihistorian yksityiskohdat unohtuvat kuitenkin nopeasti ajellessani Serbian maaseudulla: maisemat ovat uskomattoman kauniit.
Serbiaa, etenkin sen maaseutua on väitetty köyhäksi. Vaikutelma on nyt päinvastainen. Talot ovat hyvässä kunnossa. Kaikkialla näkyy rehevää ja vihreää maisemaa. Näkymä on paikoitellen suorastaan postikorttimainen.
Serbian eteläinen osa on kukkuloiden, osin jopa vuoriston sävyttämää. Kirkasvetiset joet virtaavat vuolaasti kalkkikivijyrkänteiden välissä. Mitä lähemmäksi maan pääkaupunkia Belgradia ajellen, sitä alavammaksi maasto muuttuu. Belgrad kuuluukin siihen samaan Pannonian alankoon, joka alkaa jo naapurimaan Unkarin puolelta. Täällä ilmasto on mantereinen, talvet kylmiä ja kesä kuumia. Sadetta saadaan tasaisesti kautta vuoden.
Vierailu marsalkan haudalla
Belgrad oli aikoinaan myös Jugoslavian pääkaupunki. Täältä marsalkka Josip Broz Tito rakensi Balkanin palapeliään. Hän onnistui pitää kasassa maansa, joka muodostui useammasta kansasta, kielestä ja uskonnosta. Itse hän oli syntyperältään kroaatti ja serbi. Belgradiin tutustumisen voi aloittaa vierailemalla suurmiehen haudalta.
Tito lepää omassa melko vaatimattomassa mausoleumissaan eräällä Belgradin keskustan ulkopuolella sijaitsevalla kukkulalla. Valoisan lasikattoisen ja kukkaistutuksin koristellun hautapaikan keskellä on rakastetun valtiopäämiehen valkoinen marmoriarkku. Esillä on myös Titolle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä, muun muassa marsalkan käyttämiä univormuja ja ansiomerkkejä.
Belgrad on yhä edullinen kaupunki. Majoitus on yksi Belgradin eduista. Hyvätkin hotellit ovat kohtuuhintaisia. Luksusta saa halvemmalla kuin mihin muissa pääkaupungeissa on totuttu. Itse asun kodinomaisen hotellin kolmen huonetta käsittävässä kattohuoneistossa. Käytössäni on poreamme ja ulkona uima-allas. Aamupalakin on runsas.
Liikkumien Belgradissa on helppoa. Välimatkat ovat tosin pitkät, mutta julkisilla kulkuvälineillä pääsee halvalla kaikkialle. Itse parkkeeraan autoni maksulliselle pysäköintialueelle aivan kaupungin ydinkeskustaan. Tuntitaksa on alle euron! Keskustassa kaikki tärkeimmät nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä toisistaan.
Euroopan vanhimpia kaupunkeja
Belgrad ei ole vain Serbian tai entisen Jugoslavian pääkaupunki. Sillä on takana yli 2000-vuotinen historia. Se on eräs Euroopan vanhimmista kaupungeista. Oivallinen sijainti Tonavan ja sen sivujoen Savan yhtymäkohdassa on ollut vuosisatojen ajan suosittu kauppapaikka. Siksi Belgrad on ollut useasti eri valloittajien kiinnostuksen kohteena. Kaupunki on tuhottu kymmeniä kertoja. Viimeksi sitä pommitettiin vuonna 1999. Turkkilaisten hallussa Belgrad oli vuosina 1521-1842.
Keskustaa halkova kävelykatu Kneza Mihaila on suosituinta aluetta. Sen varrella on mukavia katukahviloita. Hinnat eivät niissäkään huimaa. Belgradilaiset istuvat ulkosalla iltamyöhään nauttien terasseillaan kesäillan lämmöstä.
Belgradin historiaan tutustumisen voi aloittaa kukkulalta, jonne Kneza Mihaila -katu johtaa. Jo kelttiläiset rakensivat linnoituksen kukkulan laelle. Nykyisen linnoituksen, Kalemegdan linnakkeen, muurit ja rakennukset ovat 1600-luvulta. Niiden suojissa on suosittu Sotamuseo, jossa voi tutustua Belgradiin väkivaltaiseen historiaan. Tykkien ja panssarivaunujen lisäksi nähtävänä on muun muassa alasammutun sotilasliitto Naton koneen jäännökset.
Taisteluihin liittyy myös kukkulan Ivan Meštrovićin veistämä ensimmäisen maailmansodan muistomerkki. Jättimäinen alaston pronssisotilas suuntaa katseensa horisonttiin. Kalemegdan kukkulalta avautuu hyvä näkymä kohtaan, jossa pienempi Sava yhtyy leveämpään Tonavaan.
Historian opiskelua voi jatkaa Tasavallanaukion laidassa sijaitsevassa kansallismuseossa. Pylväin ja kupolein koristellussa mahtipontisessa rakennuksessa on esillä aseita, koruja, ikoneja serbialaisten sekä eurooppalaisten mestareiden taideteoksia.
Eräs tunnetuimpia belgradilaisia on amerikkalaistunut Nikola Tesla, sähkö- ja radiotekniikan uranuurtaja. Serbialaiset vaalivat suurmiehensä perintöä Teslalle perustetussa museossa (www.tesla-museum.org), joka sijaitsee hieman ydinkeskustan ulkopuolella.
FAKTAT
Asukasluku: Noin 7 498 000. Serbialaisia asuu paljon maan rajojen ulkopuolella naapurimaissa.
Pinta-ala: 77 474 km².
Pääkaupunki: Belgrad, noin 1,5 miljoonaa asukasta.
Raha: Dinaari.
Uskonto: Suurin osa on ortodokseja.
Hallitusmuoto: Tasavalta.
Aika: Tunti Suomen aikaa jäljessä.
Erityistä: Serbit olivat Jugoslavian aikana johtavassa asemassa, muun muassa liittovaltion armeijan johto muodostui serbeistä. Jugoslavian hajoamissotien jälkeen vuonna 2003 Serbia ja Montenegro muodostivat yhteisen liiton, joka purettiin vuonna 2006. Serbia on halukas liittymään Euroopan unioniin. Liittymisen hidasteena on ollut sotasyyllisten oikeudenkäynti Haagissa.
Internet: www.serbia.travel, www.beograd.rs
