VESILAHTI / PIRKANMAA – Vesilahden nykyinen puukirkko on ulkoapäin sen näköinen, että sitä ei ehkä ihan heti oivalla edes kirkoksi. Harvoin näkee puukirkon julkisivussa neliönmallisia ikkunoita kahdessa kerroksessa. Katolla oleva kattoratsastaja eli pieni torni risteineen sekä kirkkomaan kellotapuli antavat kuitenkin viitteitä oikeasta kirkosta.
Vesilahden puukirkolla on kunnioitettavasti ikää jo yli 200 vuotta, mutta Vesilahden seurakunnalla vasta pitkä historia takana onkin. Ensimmäiset viralliset merkinnät ovat vuodelta 1346, mutta ilmeisesti seurakunta on perustettu jo heti ensimmäisten ristiretkien jälkeen 1100-luvun lopulla.
Vesilahden seurakuntaa pidetään Pirkanmaan vanhimpana. Se oli laajan Pyhäjärven alueen emäseurakunta. Naapurikin, Lempäälä, oli aluksi ennen itsenäistymistään Vesilahden kappeliseurakunta.
Alueen historiaan liittyy vahvasti Laukon kartano, joka kuului vuosisatojen ajan Kurki-suvulle. Sen tunnetuimat henkilöt olivat Klaus Kurki ja hänen poikansa Arvid Kurki. Jälkimmäinen oli Ruotsin vallan aikana Suomen viimeisin katolinen piispa. Hänestä olisi tullut jopa koko Ruotsin piispa, ellei häntä kuljettanut alus olisi haaksirikkoutunut vuonna 1522.
Vesilahden kirkkomaalla on jäljellä 1400-luvun kivisakasti, joka oli myöhemmin Kurki-suvun perhehauta. Kivisakasti kuului kirkkoon, jonka rakentaminen jäi kesken uskonpudistuksen myötä ja Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan ottaessa haltuunsa seurakuntien omaisuuden. Nykyisin sakasti toimii vaatimattomana kirkkomuseona.
Puolivalmiin rauniokirkon kivet eivät menneet hukkaan, sillä niitä käytettiin hautausmaan kiviaidan rakentamiseen.
Nykyinen kirkonkylän läpi kulkevan vanhan tien varrella sijaitseva puukirkko valmistui vuonna 1802. Koska seurakunnalla on ikää useita vuosisatoja, ei ole täyttä varmuutta, kuinka mones kirkko onkaan kyseessä. Samalla kirkonmäelläkin on ollut kirkkoja 1400-luvulta lähtien.
Vesilahden nykyisen kirkon rakentaja oli Martti Tolpo (1749-1806), eräs oman aikakauden tunnetuimmista kirkonrakentajista. Hänen poikansa jatkoivat isänsä jalanjäljillä. Vesilahden kirkon piirustusten laatijaksi mainitaan toinen aikakauden tunnettu taitaja, rakennusmestari Matti Åkerblom (1740-1819). Sekä Tolpon että Åkerblomin rakentamia kirkkoja on Suomessa useita.
Vesilahden kirkosta tuli torniton pitkäkirkko, jonka kookkaat ristivarret antavat rakennukselle myös ristikirkon ulkonäköä. Ulkokulmat on viistetty. Sisätiloissa ensikertalaista odottaa yllätys. Ihan samanlaista kirkkosalia ei löydykään joka kylästä. Tilaa liki tuhannen istumapaikan kirkossa riittää, sillä Vesilahden seurakuntaan kuuluu runsas 3 000 jäsentä,
Kun paikkakunnalla kirkkoperinteet ovat pitkät ja kirkkojakin on ollut jo useita, paljon vanhaa keskiaikaista esineistöä on säilynyt jälkipolville. Muun muassa 1600-luvun apostolien kohokuvilla koristeltu saarnastuoli ja 1400-luvun ristiinnaulittu, tammipuinen krusifiksi ovat olleet jo edellisissä kirkoissa. Kannattaa katsoa saarnastuolin jalustaa. Täälläkin matkustajien suojeluspyhimys Pyhä Kristoforos kannattelee rakennelmaa.
Tuntemattomaksi jääneen taiteilijan alttaritaulu Jeesus Getsemanessa on 1800-luvulta.
Lehterit on rakennettu kirkkosalin kolmelle seinustalle. Niiden edustaa koristaa taiteilija Juho Mennaderin (1841-1894) tekemät värikkäät maalaukset, jotka kuvaavat Raamatun eri henkilöitä. Hän käytti mallinaan vanhaa 1600-luvun Raamatun kuvitusta.
Kirkon ensimmäiset urut valmisti Bror Axel Thulén 1800-luvun lopulla. Hänen työtään jatkoi Kangasalan urkutehdas uusimalla myös Vesilahden kirkon urut.
Kirkkosalin näyttävyyden kannalta 1990-luvulla tehdyillä kunnostustöillä on ollut iso merkitys. Samalla valmistauduttiin Vesilahden seurakunnan 650-vuotisjuhliin. 1800-luvun lopulla kirkon alkuperäiset koristeet peitettiin harmaalla maalikerroksella, mutta vuonna 1994 valmistuneen restauroinnin jälkeen alkuperäinen väritys on palautettu. Nyt Vesilahden kirkossa istutaan jälleen sinisen tähtitaivaan alla. Kullattu aurinkokin on otettu uudestaan esiin. Tähtiä on tarkalleen 1 041.
Eräs Vesilahden kirkkosalin erikoisuus on saarnastuolia vastapäätä, länsiseinustalla oleva toinen ”saarnastuoli”, niin sanottu lukkarin käytössä ollut lukupulpetti. Niitä on muissakin kirkoissa, mutta täällä lukupulpetti, lukkarinpenkki, on poikkeuksellisen koristeltu.
Vesilahden kirkon 200-vuotisjuhlia vietettiin joulukuussa vuonna 2002.
Kirkkomaan sankarihautausmaan muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Richard Rautalin (1891-1943). Taiteilija viihtyi elämänsä viimeiset vuotensa perheineen Lempäälässä. Rautalin on haudattu Lempäälän Pyhän Birgitan kirkon hautausmaalle.
Vesilahden kirkkomaalla vierailijaa muistutetaan aina eräästä mielenkiintoisesta yksityiskohdasta. Hautausmaalla on yhä nähtävänä paikallisen seppämestari Karl Lindin takomia hienoja hautaristejä. Ne näyttävät jokainen olevan erilainen. Itse asiassa Lind teki yli 200 rautaristiä eikä yhtään kahta samanlaista. Osa on esillä hautausmaalla, osa on viety museoon turvaan.
Karl Lind kuoli vuonna 1921. Hän oli jopa takonut itselleen hautaristin valmiiksi. Syystä tai toisesta Lindin omaa hautaa Vesilahden hautausmaalla koristaa musta perinteinen hautakivi.
Sankarihautausmaan suunnitteli arkkitehti Mikael Nordenswan ja sen muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Rikhard Rautalin.
VESILAHDEN KIRKKO
Osoite: Rautialantie 208, Vesilahti.
