Saapuu ”Zeenovaan” mistä ilmansuunnasta hyvänsä, on heti selvää, että kyseessä on iso satamakaupunki. Laitureita, nostureita ja laivoja on toisensa perään, yhteensä 28 kilometriä. Genova onkin Italian suurin satamakaupunki ja koko Välimeren toiseksi suurin Ranskan Marseillen jälkeen.
Genovalaiset ovat aina olleet merenkulkukansaa. Kaupunki on kuin puolikuu ahtautuen kapealle maakaistaleelle vuorten ja meren väliin. On ollut helpompi lähteä merelle, kuin vuorten yli pohjoiseen. Saman totesi aikoinaan kaupungin kuuluisin merenkävijä Kristoffer Kolumbus, jonka väitetään syntyneen Genovassa. Kolumbuksen oletettua kotitaloa näytetään auliisti turisteille. Todellisuudessa vanhalta näyttävä talo on kunnostettu 1700-luvun näköiseksi.
Vauras kaupunkivaltio
Genovan vauraus syntyi vuosisatoja sitten kaupankäynnillä ja merenkululla. 1200-luvun lopulla monet Apenniinien niemimaan kaupungit itsenäistyivät muodostaen vaikutusvaltaisia kaupunkivaltioita. Ne olivat keskenään kilpailevien aatelissukujen taisteluiden verisiä näyttämöitä. Hallitseminen perustui usein tyrannimaiseen mielivaltaan.
Venetsia oli mahtavin, mutta seuraavaksi mahtavin oli Genova, joka hallitsi merenkulkua Välimeren läntisillä merialueilla. Italian yhdistymisen myötä Genova liittyi uuteen tasavaltaan, olihan itsenäistymisliikkeen johtohahmo Giuseppe Garibaldi syntynyt lähellä Genovaa.
Genovan satama on yhä kaupungin elinehto. Laivoja puretaan ja lastataan sekä uusia rakennetaan. Genova on myös tärkeä lähtösatama monille Välimerelle suuntautuville laivaristeilylle. Täältä voi ostaa lipun esimerkiksi Korsikalle tai Sardiniaan. Genovan venemessut ovat alan eräs tärkeimmistä. Kerran vuodessa täällä esitellään venealan uutuudet.
Satamasta suosittu kävelykohde
Ajan saatossa satama-alue pääsi nuhjaantumaan, mutta nyt vanha satama Porto Antico on kunnostettu kuuluisan genovalaisen arkkitehdin Renzo Pianon suunnitelmien mukaisesti. Kolumbuksen juhlavuonna 1992 vanha satama muutettiin kävelyalueeksi ja sinne pystytettiin hänen suunnittelemansa futuristinen Biosfera, lasista ja teräksestä tehty pallonmuotoinen tila, jonka sisälle on rakennettu trooppinen maailma.
Tämän vieressä on Genovan suosituin nähtävyys, tasokas akvaario, jonka lasiseinien takaa voi seurata lähietäisyydeltä haiden ja delfiinien touhuja. Lisäksi akvaarion vieressä on merimuseo.
Genova nousee kapeana kaistaleena jyrkästi ylös suoraan merestä. Sokkeloinen vanhakaupunki Centro Storico on rakennettu rinteeseen. Pohkeet ovatkin siellä kävellessä koetuksella. Kapeat kujat risteilevät talojen välissä sikin sokin. Portaat ja kujat muodostavat korkeiden talojen kanssa monimutkaisen labyrintin. Kun kävelee alaspäin, saapuu aina lopulta merenrantaan. Nykyisin vanhassakaupungissa asustelee Pohjois-Afrikasta saapuneita siirtolaisia, joista osa on maassa laittomasti.
Upeita palatseja vieri vieressä
Genova oli vuonna 2004 Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoten tapahtumalle loisteliaan kulissit. Rikkaat patriisisuvut rakennuttivat komeita palatsejaan vieri viereen. Kulttuurivuoden kunniaksi kaupunkia halkovien historiallisten katujen Via Balbin ja Via Garibaldin mahtisukujen palatsit ja villat ehostettiin. Useimmat niistä toimivat nyt museoina. Palatsien reunustamat kadut on valittu Unescon maailmanperintöjen listalle.
Historiallisiin palatseihin voi tutustua kävelemällä rautatieasemalta alkavaa Via Balbia pitkin, ja edelleen sen jatkeena olevaa Via Garibaldia myöten aina Piazza de Ferrarille Ducalen palatsin luo. Matkan varrelle osuu useita koristeellisia ja komealta kuulostavia aatelispalatseja, kuten Palazzo Realle, Palazzo Pianco, Palazzo Rosso ja Palazzo Spinola.
Via Balbin varrella sijaitsevan Palazzo Reallen rakennutti ökyrikas Balbin suku, joka rahoitti koko kadun rakentamisen. Ei siis ihme, että katu on nimetty mahtisuvun mukaan. Palazzo Reallen sisätilat ovat monien muiden palatsien tavoin loisteliaat ja niihin pääsee myös tutustumaan. Kadun puolelta kannattaa kurkkia sisäpihoille.
Tasokas taidetarjonta
Kulttuurikaupungin arvon mukaisesti Genova on taidekaupunki. Paikallisen koulukunnan maalausten lisäksi palatsien suojissa on arvokkaita italialaisten ja flaamilaisten taiteilijoiden huipputeoksia. Palazzo Rossossa on esillä Tizianin, Veronesen, Caravaggion, Rubensin ja Anthonie van Dyckin töitä. Viimeksi mainittu flaamilainen mestari asui Genovassa muutaman vuoden ajan 1600-luvulla. Myös Palazzo Biancon suojissa on genovalaista ja flaamilaista taidetta.
Genovan keskusaukiota Piazza de Ferraria komistaa suihkulähde sekä 1500- ja 1600-lukujen upeita palatseja. Niistä museona toimiva Palazzo Ducale juhlistaa kansallissankari Giuseppe Garibaldin urotekoja. Hän lähti Genovasta tuhatpäisen punapaitaisen joukkonsa kanssa Etelä-Italiaan kukistamaan Bourbonien hallitsijasukua ja vapauttamaan Italiaa sortovallasta.
GENOVAN FAKTAT
Genova sijaitsee Ligurian maakunnassa Välimeren rannalla. Se oli itsenäinen aina vuoteen 1797 eli Italian yhdistymiseen saakka.
Asukkaita 640 000.
Kuuluisia genovalaisia: löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus, viulutaiteilija Niccolò Paganini, arkkitehti Renzo Piano.
Basilikasta ja pecorinojuustosta tehty pestokastike on genovalaisen gastronomian symboli.
Paras matkan ajankohta on kevät, jolloin luoto on kauneimmillaan.
Lisätietoa italiaksi www.comune.genova.it
Liguria – Italian Riviera
Ligurian rannikko, Italian Rivieraksi kutsuttu alue ulottuu puolikaarena 260 kilometrin pituudelta Ranskan rajalta kohti Toscanaa. Toiselle puolelle jää pohjoistuulilta suojaava vuoristo ja toiselle puolelle turkoosinvärinen Välimeri. Rantakalliot nousevat jyrkästi suoraan merestä. Väliin jää kallioisia lahdelmia ja hiekkarantoja.
Rannikkokaistaleella vuorottelevat pienet kalastajakylät, joista monista on tullut tärkeitä lomanviettopaikkoja. Vuoristosta löytyy vielä rauhallisia pikkukyliä. Genova sijaitsee Rivieran puolessa välissä jakaen rantakaistaleen kahtia: idässä on Riviera di Levante (Auringonnousun Riviera) ja lännessä Riviera di Ponente (Auringonlaskun Riviera).
Talvet ovat leutoja, mutta sateisia. Kesät ovat helteisiä. Paras matkustusajankohta on kevät, jolloin luonto on kauneimmillaan. Manteli-, päärynä- ja aprikoosipuut ja keltainen mimoosa kukkivat kaikkialla.
Ranskan rajan jälkeen on Menton ja Nizza eikä Monacon ruhtinaskuntakaan ole kaukana. Maksullista moottoritietä pitkin pääsee nopeasti paikasta toiseen. Rivieran poikki rantaviivaa seurailee kuuluisa Rooman vallan aikainen tie Via Aurelia aina Roomaan asti. Kesäkuukausien aikana tie on erittäin ruuhkainen.
Paikalliset asukkaat eivät ole yhtä säntillisiä, kuin pohjoisen suurissa kaupungeissa, kuten Milanossa tai Torinossa. Silti ero Etelä-Italian huolettomaan elämiseen on vielä suuri. Junat kulkevat melko ajallaan, ja museot sekä kaupat avataan ilmoitettuun aikaan. Genovassa pitää kuitenkin sopeutua siestan viettoon: monet paikat sulkevat ovensa tunniksi tai pariksi iltapäivällä.
