VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Kun naapuritontille ilmestyy possunpunainen talo, saattaisi viereinen naapuri äimistellä. Todennäköisesti ei kuitenkaan, kun itsellään on jo erikoisen myrkynvihreä koti. Lonttinen on eräs Turun värikkäimmistä kaupunginosista.
Koko Tikkurilan värikartta on ollut käytössä, kun alueen asukkaat ovat valinneet kotinsa ulkoseinien värityksen.
Paljon on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Lonttinen oli ihan muista syistä kuin värikkäiden puutalojen ansiosta Turun värikkäin asuinalue, Raunistulan ohella. Ihmiskirjo oli melkoinen ja meno äityi välillä villiksi.
Syynä Lonttisissa ja Raunistulassa oli epätietoisuus tulevaisuudesta. Turun ja Helsingin välistä moottoritietä oli suunniteltu jo 1960-luvulta asti. Moottoritiestä tuli Turun kunnallispolitiikan monivuotinen kiistakapula. Kansanliike vastusti Turpiinatietä eli Koillisväylätietä. Oli epätietoisuutta tien lopullisesta linjauksesta. Säilyykö Raunistula? Säilyykö Lonttinen?
Lopputulos oli, että moottoritie rakennettiin ja molemmat, Raunistula sekä Lonttinen, säilyivät.
Lonttinen sijaitsee lähellä Turun kaupungin keskustaa. Alun perin tämäkin alue kuului Maarian kuntaan sekä Ala-Lonttisten isännän tiluksiin. Hän päätti muuttaa peltoalueensa puutalovaltaiseksi asuinalueeksi. Näin syntyi ”katuverkosto”, jonka tiet nimettiin linjojen mukaan: I linja, II linja, III linja jne.
1940-luvulla Raunistula ja Lonttinen liitettiin Turun kaupunkiin.
Turku tarjosi työtä, mutta monilla ei ollut varaa asua kaupungin alueella. Asuinsija löytyi usein keskustan laidoilta. Rakentaminen kaupungin ulkopuolelle talon ulkomuodosta lähtien oli vapaata. Lopputulos oli rakentajan oman harkinnan varassa.
Asunnoissa ei ollut mukavuuksia. Vesi oli noudettava ämpärillä kaivosta. Asukkaiden oli itse huolehdittava kotinsa lämmityksestä. Pienet piha-alueiden puutarhat takasivat ihmisille lisäravintoa.
Muutoksen myötä kadut nimetkin ovat vaihtuneet: Lokinkatu (II linja), Allinkatu (III linja) , Airikinkatu (IV linja), Kahlaajankatu (V linja) ja poikittain kulkeva Lonttistentie. Jälkimmäinen on myös suosittu kevyenliikenteen väylä Raunistulan puolelle ja Aurajoenvarren ulkoilureiteille aina Koroisiin asti. Reittiä pitkin pääsee myös Aurajoen yli Turun Ylioppilaskylään. Junarata kulkee turva-aidan takana aivan vierestä.
Nykyään suojellun Lonttisten alueen vanhimmat puutalot ovat 1800-luvun lopulta. Suurin osa on 1900-luvun alkuvuosilta. Vain harvan talon arkkitehti on tiedossa. Suurimman osa rakennuksista ovatkin suunnitelleet vähemmän tunnetut turkulaiset rakennusmestarit. Myös muutama historialliseen puutaloympäristöön mahdollisimman hyvin sopivia uutuuskohteita on rakennettu.
Osa taloista on entisiä kaupparakennuksia, jotka on muutettu omakotitaloiksi. Vaikka ajan myötä useimmat rakennukset on kunnostettu, on Lottisissa vielä monia taloja, jotka odottavat parempia päiviä. Kun oma piha on hoidettu, saattaa naapurissa olla piha-alueet täysin hoitamatta.
Kokonaan nykyaikaista arkkitehtuuria edustaa vuoden 1985 asemakaavamuutoksen jälkeen tehty uusi asuinkortteli aivan Aurajoen rannan tuntumaan. Toteutus on pääosin arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroman suunnittelema.
LONTTINEN
Turun vanha verkatehdas
Hän, joka on vierailut Turun Tervatorin alueella ennen 1980-lukua tuskin tunnistaisi aluetta enää samaksi. 1930-luvulla perustettu Parkin kenttä on lähes entisellään… LUE LISÄÄ
