VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Brahenkadun ja Läntisen Pitkänkadun kulmassa sijaitseva entinen tehdasrakennus ei herätä arkkitehtonisesti suurta ihmetystä, mutta talon mielenkiintoinen historia koskettaa monia turkulaisia. Talossa toiminut Kestilän Pukimo oli aikoinaan suuri työnantaja.
Jo pelkästään nimi Kestilä synnyttää monissa, eikä pelkästään Turussa, vaan koko Suomessa, nostalgisia muistoja. Kestilä oli yli 100 vuotta sitten Suomen ensimmäinen valmisvaatteiden valmistaja. Turku oli yrityksen pääpaikka, kuten on ollut monen muunkin kotimaisen vaatealan yrityksen.
Kestilän tarina päättyy samalla tavalla kuin usean suomalaisen vaatetusfirman. Neuvostoliiton kaupan romahdettua edessä oli konkurssi. Kestilä ehti kuitenkin vaatettaa naapurimaan kisajoukkueen Moskovan olympialaisiin.
Henrik Kestilän (1845 -1910) perustama yritys oli koko sen historian ajan aito perheyritys, jonka omistus siirtyi aina Kestilän sukupolvelta toiselle. Ensin Henrikiltä omalle pojalleen, tulevalle kauppaneuvos Heikki Kestilälle (1920-2013) ja edelleen Heikin pojille Eero ja Kalevi Kestilälle.
Kolmas poika Olli Kestilä (1920-2013) oli arkkitehti, joka suunnitteli perheyritykselle Brahenkadun tehdastilat sekä Yliopistokadun Kestilän kulman nimellä tunnetun rakennuksen 1950-luvulla. Isoisä Henrik Kestilä hankki kyseisen tontin omistukseensa 1800-luvun lopussa. Tontilla oli aluksi puutalo, jossa sijaitsi Kestilän kangas- ja lankatavarain kauppa.
Tontti kangaskauppoineen siirtyi Henrikin pojalle Heikille, joka laajensi yrityksen toimintaa. Sen nimeksi tuli vuonna 1911 Suomalainen pukimo, joka aloitti vaatteiden valmistuksen.
Räätälimestari Hjalmar Rytsälä leikkasi kankaat valmiiksi ja sen jälkeen ne toimitettiin eri puolille Turkua kotiompelijoille. Pian tuli kuitenkin tarve laajentaa toimintaa oikeisiin tehdastiloihin.
Lopulta vuonna 1934 uudet tilat löytyivät Brahenkadun rakennusmestari Johan Edvard Arolan suunnittelemasta entisestä kenkätehtaasta. Tehdas perustettiin Turun keskustaan, koska vaateala oli työvoimavaltaista ja työmatkat haluttiin sujuviksi.
Vuonna 1955 Kestilä laajensi jälleen toimintaansa perustamalla liikkeitään eri puolille Suomea. Jo seuraavana vuonna valmistui arkkitehti Olli Kestilän suunnittelema Brahenkadun tehtaan laajennusosa. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös vanha kenkätehtaan talo. Näitä kahta rakennusta yhdistää edelleen yhteinen porraskäytävä ja sisäänkäynti.
Laajimmillaan Kestilällä oli useiden kivijalkaliikkeiden ohella myös toinen tehdas. Yritys työllisti yli tuhat henkilöä, joista noin 700 työskenteli Brahenkadun kiinteistössä. Yrityksen viimeisinä vuosina tuotantoa siirrettiin Unkariin. Suomessa tehtiin vain suunnittelua.
Kun Kestilä Oy ajautui konkurssiin vuonna 1989, yrityksen molemmat tehdasrakennukset myytiin ja työntekijät irtisanottiin. Pukimo toimi vuosina 1911-1989. Myymälöiden toiminta jatkui vielä muutaman vuoden.
Yliopistonkadulla kävelykadun päässä sijaitseva Kestilän talo myytiin suvun omistuksesta paikalliselle kiinteistösijoittajalle. Perikunnalla ei ollut kiinteistölle käyttöä. Kestilän talo oli Kestilän suvun omistuksessa 1800-luvun lopusta vuoteen 2007. Rakennuksessa on yhä eräs erikoisuus. Ylimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan autojen parkkipaikalle kulkuneuvot siirretään hissillä.
Brahenkadun tehdas on julkisivultaan alkuperäisen näköinen. Sisätiloissa tehdashallit on muutostöiden jälkeen muuttuneet toimistohuoneiksi ja myymälätiloiksi. Porraskäytävässä entisaikojen tunnelma on aistittavissa, muun muassa Arvo Lukalan tekemät seinämaalaukset ovat yhä paikoillaan.
Vaikka Kestilä on yrityksenä kadonnut jo vuosikymmeniä sitten, nimi Kestilä muistetaan yhä.
KESTILÄN PUKIMO
Osoite: Brahenkatu 20, Turku.
