HANKO / UUSIMAA – Hangon kirkko kuuluu niihin suomalaisiin kirkkoihin, jotka kärsivät sodan aikana niin suuria vaurioita, että kirkko läpikävi myöhemmin poikkeuksellisen suuret muutokset. Niiden jälkeen hankolaisilla oli käytössään tyystin toisen näköinen kirkko kuin mitä se oli valmistuessaan vuonna 1892.
Syynä isoihin vaurioihin oli venäläisten viereisen vesitornin räjäyttäminen. Samalla myös kirkko kärsi suuria vaurioita. Moskovan rauhanehtojen mukaisesti Hankoniemi oli vuokrattuna Neuvostoliitolle. Jatkosodan alkaessa venäläisten poistuessa vesitorni päätettiin räjäyttää.
Ennen vuokra-ajan alkamista hankolaiset olivat tyhjentäneet kirkon irtaimiston ja vieneet arvoesineet muualle turvaan. Venäläisten aikana kirkko toimi sotilaiden kerhotilana ja elokuvateatterina.
Sodan jälkeen hankolaisten palatessa kirkko oli huonossa kunnossa. Se oli myös ajan saatossa kärsinyt meri-ilmaston vaikutuksesta. Oli tehtävä iso päätös, joko rakennetaan kokonaan uusi kirkko tai kunnostetaan vanha. Päädyttiin jälkimmäiseen.
Vartiovuorella sijaitsevan Hangon alkuperäisen kirkon suunnittelija arkkitehti Johan Ahrenberg (1847-1914) valitsi sen hetkisen muodin mukaan tyylisuunnaksi uusgoottilaisuuden ja rakennusmateriaaliksi punatiilen. Kolmilaivaisesta kirkosta tuli varsin koristeellinen, täydellinen vastakohta nykyisen kirkon funkistyyliselle ulkonäölle. Ahrenbergin pitkäkirkossa oli päätytornin ohella myös sivutorneja.
Pian valmistumisen jälkeen huomattiin, miten kostea meri-ilma rapautti kirkon julkisivua. Valittu huonolaatuinen tiili ja meriveden sekoittaminen muurilaastiin koitui ongelmaksi. Kirkkoa olisi jouduttu kunnostamaan joka tapauksessa ilman venäläisten tuhotöitäkin.
Kirkko korjattiin perusteellisesti arkkitehti Bertel Liljeqvistin (1885-1954) suunnitelmien mukaan 1950-luvun alussa. Hän oli tullut tunnetuksi juuri kirkkojen suunnittelijana. Liljeqvistin kädenjälki näkyy muun muassa Hangossa Täktomin kylän kappelissa ja Inkoon Dergerbyn kirkossa.
Arkkitehti Liljeqvistin piirustuspöydällä kirkon ulkonäkö muuttui perusteellisesti. Seinät rapattiin harmaiksi. Myös sisätilat uudistuivat täysin. Hangon kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1953, vuosi ennen arkkitehdin kuolemaa.
Seuraavat isommat kunnostustyöt tehtiin 1970-luvun alussa. Niistä vastasi Länsi-Uudellamaalla tunnettu arkkitehti Lars Rejström (1921-2009). Sisätiloissa meni paljon uusiksi, kuten alttari, saarnastuoli, penkit ja lattia.
Jo alkuperäisessä kirkossa oli ollut alttarilla lahjoituksena saatu kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsenin (1770-1844) Kristus-patsas.
Kyseessä on maailmankuulu tanskalainen kuvanveistäjä, joka sai oman museonsa Kööpenhaminaan jo vuonna 1848. Alkuperäinen Carraran marmorista tehty Kristus-patsas vuodelta 1839 on Kööpenhaminan Vor Frue Kirkessä. Patsaasta tehtyjä kopioita on ympäri maailmaa. Yksi sellainen löytyy Hangon ohella myös Loviisan kirkosta.
1970-luvun muutostöissä Kristus-patsas siirrettiin sivummalle ja alttarille tuotiin tekstiilitaiteilija Oili Mäen (1925-2011) työ Välittäjä. Vuonna 1992 Hangon kirkon täyttäessä 100 vuotta Thorvaldsenin teos palautettiin alkuperäiselle paikalleen alttarille. Oili Mäen Välittäjä sekä taiteilijan toinen 1970-luvun tekstiilityö Maria sijoitettiin vuorostaan sivummalle.
1970-luvun muutostyöt olivat niin suuria, että kirkko vihittiin nyt kolmannen kerran. Vihkimisen suoritti piispa John Vikström vuonna 1974.
Kirkon 100-vuotisjuhlavuonna lahjoitettiin kirkkosalin koristeeksi votiivilaiva, joka esittää Bromarvissa vuonna 1877 rakennettua purjealus Hangöä.
Aikaisemmissa muutostöissä alttariseinän pyöreä ikkuna oli muurattu umpeen, mutta vuonna 2004 ruusuikkuna avattiin uudestaan. Sitä koristaa lasitaiteilija Carita Heinrichsin värikäs teos.
Kirkon mekaaniset urut ovat saksalaisvalmisteiset Paul Ottin rakentamat vuodelta 1965.
Kirkkoon mahtuu noin 400 henkeä.
Hangon seurakunta perustettiin alun perin ruotsinkielisenä vuonna 1874. Nykyään seurakunta on jaettu suomenkieliseksi ja ruotsinkieliseksi seurakunnaksi. Kirkko on molempien käytössä.
HANGON KIRKKO
Osoite: Kirkkomäki 1, Hanko.
